Puhe kaupunginvaltuustossa 6.3.

(Stilisoimaton puheeni valtuuston kokouksessa 6.3. § Talouden tasapainotusohjelman seuranta)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kaupungilla liikkuu huhu, että me nykyiset päättäjät emme ole tehneet mitään Kotkan talouden parantamiseksi. Huhun mukaan olemme kaikki kykenemättömiä hoitamaan tämän kaupungin asioita ja meidät kaikki pitäisi vaihtaa tulevissa kuntavaaleissa.

Kaupunginhallituksen raportti talouden tasapainottamisohjelman etenemisestä on osoitus siitä, että tuon huhun siivet eivät ole juuri Ikaroksen siipiä kestävämpiä. Raportin mukaan olemme päättäjinä kyenneet tekemään päätöksiä talouden tasapainottamiseksi. Ja päätökset ovat suurelta osin muuttuneet oikeiksi euroiksi. 

Kokonaan toinen kysymys on se, että olemmeko tehneet tarpeeksi ja ovatko lääkkeet olleet oikeita. Tehtyjä toimia ja niiden vaikutuksia on syytä arvioita. Samoin kuin sitä, että mitä vielä voisimme tehdä. Arviointia tehdessä on syytä ymmärtää taloudellisten vaikeuksiemme taustat. Etenkin se, että suurin yksittäinen tekijä vaikeuksiimme on alueemme heikko työllisyysaste ja suuri pitkäaikaistyöttömyys. 

Työttömyyden aiheuttaman verotulojen laskun ja siitä johtuvien sosiaalimenojen ym. menojen kasvun kautta tulevia ongelmia ei poisteta palvelutuotantoon tehtävillä jatkuvilla leikkauksilla. Leikkauksilla saamme johonkin asti paikattua työttömyyden aiheuttamaa talouden vajetta, mutta todellinen taloudellisen tilanteemme paraneminen, on mahdollista saavuttaa vain työllisyysasteen nostamisella.

Arvoisa puheenjohtaja

Talouden ongelmat eivät ratkea tekemällä lyhytnäköisiä ja väärinkohdennettuja leikkauksia. Siksi meidän tulee seurata jatkossa sektorikohtaisesti säästettyjen eurojen sijaan säästöjen vaikutuksia kokonaistaloudellisesti. Tulee arvioida olemmeko jossain kohtaan tehneet hyvien päätösten lisäksi huonoja päätöksiä.

Raportissa mainittu työterveysmenojen leikkaus 300 000 eurolla saattaa olla sellainen päätös, mitä olisi syytä tarkastella vielä tämän vuoden aikana. Tilannetta seurattuani ja selviteltyäni minulle on syntymässä tunne, että 300 000 euron sijasta säästö on paljon pienempi ja saattaa itsestään samalla aiheuttaa vaikeuksia saada aikaiseksi tavoitettamme sairauspoissaolojen pienentämiseksi.

Työntekijöiden lääkäri- ja sairaanhoitajakäyntien siirtyminen säästöjen vuoksi työterveydestä terveyskeskuksiin aiheuttaa tarvetta lisätä resursseja terveysasemille ja nolla kustannuksin se ei tule onnistumaan. Käyntien siirtyessä työterveydestä terveysasemille meiltä menee samalla mahdollisuus saada osasta käynneistä KELA:n osuutta, mikä merkitsee aukkoa tulojen puolella. Säästöjen myötä syntynyt tilanne, jossa hoitoonohjaus on työntekijöille vielä tänäänkin hyvin epäselvä saattaa aiheuttaa hoidon viivästymistä ja siten osaltaan pidentää sairauspoissaoloja. Puhumattakaan siitä, että niiden osalta jotka siirtyvät hoidattamaan itseään yksityiselle puolelle, ei kukaan valvo tai ohjaa sairaslomien kirjoittamista.

Vastuullisena päättäjä en halua toimia ja arvioida tehtyä päätöstä omien mielikuvien tai mutun varassa. Toivoisinkin, että kaupunginhallitus tarkastelisi kokonaistaloudellisesti työterveysmenojen säästön tilannetta alkuvuoden osalta huomioiden edellä mainitsemani seikat. Toivon, että tulevaa talousarviota valmisteltaessa olisi viimeistään käytössä perusteellisesti selvitetyt vaikutukset. Mikäli ilmenee tarvetta muuttaa päätöstä, on meidän se tehtävä. Rohkea päättäjä nostaa käden ylös virheen merkiksi ja uskaltaa korjata huonot päätökset.

Arvoisa puheenjohtaja

Tehtyjä päätöksiä on myös kyettävä arvioimaan myös muulla tavalla kuin eurojen muodossa. Päätösten positiiviset ja negatiiviset vaikutukset on uskallettava tuoda esiin tulevien päätösten tueksi. Päättäessämme sulkea Karhulan sairaalasta yhden osaston teimme sen taloudellisin perustein uskoen siihen, että toimintatapoja muuttamalla emme tarvitsisi entistä määrää vuodepaikkoja. Kulunut talvi on osoittanut, että ainakin tänä talvena päätös ei ole ollut inhimillisesti kestävä. Lukuisat viestit kertovat siitä, että potilaita on jouduttu makuuttamaan pitkiäkin aikoja käytävillä ja muissa yleisissä tiloissa. Ymmärrän tilapäisiä tilanteita syntyvän, mutta tänä talvena poikkeus on ilmeisesti ollut se, ettei kenenkään tarvitse olla käytäväpaikalla.

Tehdessämme säästöpäätöksiä meidän tulee ottaa huomioon myös inhimilliset seikat. Mielestäni meiltä kotkalaisina päättäjinä tulee löytyä sen verran rohkeutta, että olemme valmiit korjaamaan tilanteen inhimillisesti kestäväksi, vaikkakin se näkyisi euroina. Inhimillinen Kotka ei makuuta ihmisiä päiväkaupalla käytäväpaikoilla.

Arvoisa puheenjohtaja

Talouden tasapainottamisohjelman raportin mukaan olemme tehdyillä päätöksillä saavuttamassa n. 9.7 miljoonan kumulatiivisen säästön. Oman arvioni mukaan sähkökauppojen jälkeen tulevalla valtuustolla on vuositasolla n. 2.5 miljoonan tasapainotus edessä. Totisesti toivon, että valtaosa tuosta tulisi työllisyysasteen nousun myötä, sillä säästökohteiden löytäminen käy kerta kerralta vaikeammaksi.

Asian työstäminen tulisi aloittaa mieluiten heti, jotta tulevalla valtuustolla on talousarviota tehdessään vaihtoehdot joista valita selvillä. Haluaisin vielä kiinnittää huomiotamme siihen, että mikäli maan hallitus kaikesta vatuloinnistaan huolimatta saa vietyä sote-ratkaisun maaliin asti, niin sillä on suuri vaikutus siihen millä tavoin sopeutamme taloutta. Katseemme tulee olla pidemmällä kuin pelkästään vuodessa 2018 ja silloin meidän tulee löytää taloutta tasapainottamista tukevia ratkaisua etenkin meidän vastuulle jäävistä toiminnoista.

Lopuksi haluan vielä todeta kantani, että sähkökaupoista tulevien miljoonien osalta meidän täytyy löytää ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen ratkaisu, joka on pidemmällä aikavälillä kokonaistaloudellisesti järkevin. Sähkökaupat saattavat olla alijäämien kattamisen osalta pikavoitto, mutta se miten käytämme rahat, vaatii ratkaisun joka tukee talouttamme kestävästi hyvin pitkällä ajalla.