Vastaus Eerolalle ja Levoselle turvapaikkapolitiikasta

Kirjoituksellani 3.1.2019 turvapaikkaprosessin ongelmista sain herätettyä tunteita niin Juho Eerolan kuin Vesa Levosenkin suunnalla. En tosin tavoitellut heidän huomiotaan. Eduskuntavaaliehdokkaana minua on lähestytty niin eri tapahtumissa kuin sähköpostin ja puhelimen välitykselläkin ja kysytty kantaani turvapaikkaprosessiin liittyvissä kysymyksissä. Kirjoituksellani halusin vastata näihin minulle esitettyihin kysymyksiin. 

Lyhyesti Eerolan huomioihin. Hän on oikeassa siinä, että turvapaikkaprosessiin liittyvät ongelmat ovat olleet olemassa jo ennen vuotta 2015. Siinä mielessä kannanotossani käyttämäni ilmaisu, että vuoden 2015 tapahtumat paljastivat ongelmia, oli epätarkasti ilmaistu. Tilannetta paremmin kuvaava ilmaisu olisi ollut, että vuoden 2015 tapahtumat korostivat turvapaikkaprosessiin liittyviä ongelmia.

Sen sijaan Eerolan väite, että suurin valtuustoryhmä SDP, ei minun johdollani koskaan ole kannattanut perussuomalaisten tiukennusesityksiä, ei pidä paikkaansa. Kotkan kaupungin valtuusto hyväksyi 12.11.2018 Etelä-Kymenlaakson kotouttamisohjelman vuosille 2019 - 2022. Käsittelyn yhteydessä Eerola ehdotti, että kotouttamisohjelmaan laaditaan toteutumisen seurantaan liittyvät mittarit. Ryhmämme kannatti lisäystä. Itse asiassa autoin Eerolan ryhmää muotoilemaan esityksen sellaiseksi, että valtuuston oli mahdollista hyväksyä se yksimielisesti.

Levonen kysyi vastineessaan, että onko demareitten maahanmuuttokriittisyys todellista? Mielestäni Levosen käyttämä termi maahanmuuttokriittisyys on huono. Maahanmuutto käsitteenä on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään monia erillisiä osa-alueita. Maahanmuuttoon liittyvistä asioiden eri osista pitää pystyä keskustelemaan ilman, että keskustelijoita aletaan määritellä eri termein. Kuten jo alussa mainitsin, halusin kirjoituksellani vain vastata minulle esitettyihin kysymyksiin. Tarkoitukseni ei ollut tavoitella Levosen harteilleni asettamaa maahanmuuttokriitikonviittaa.