Talousarviokokous puheenvuoro 16.11.2020

Share |

Tiistai 17.11.2020 klo 9:04


Ihan alkuun on pakko todeta, että menestyksekkään viikonlopun jälkeen on hienoa päästä pitkästä aikaan päättämään veikkausliiga kaupungin talousarviosta. On oikein mukavaa kuulua taas niiden kaupunkien joukkoon, jotka pelaavat kuningaslajin mestaruudesta. Voin varmasti meidän kaikkien puolesta vielä kiittää ja onnitella koko KTP:n joukkuetta ja sen taustoja mahtavasta tuloksesta. Katsoessani lauantai-iltana joukkueen kapteenin ja nousun ratkaisseen Mäkijärven yhteishaastattelua, niin siinä hetkessä huokui kolme meille tuttua arvoa. Reiluus, rakkaus ja rohkeus.

Kaupunginhallituksen esitys vuoden 2021 talousarvioksi ja taloussuunnitelma vuosiksi 2021-2023 lähtee siitä, että ensi vuosi toteutuisi lievästi ylijäämäisenä. Yhdessä tämän vuoden ennusteen kanssa olisi taseessamme vuoden 2021 lopussa kertynyttä ylijäämää n. 10 miljoonaa euroa. Näin toteutuessaan se antaisi meille hyvän lähtökohdan kohdata edessä oleva taloudellisesti haastava vuosi 2022.

Taloussuunnitelmakauden osalta vuosi 2022 näyttää nimittäin vaikeimmalta vuodelta. Ennusteen mukaan silloin meillä on suuria vaikeuksia saada pidettyä taloutemme tasapainossa ja edessä näyttäisi olevan tuolloin 7,5 miljoonaa euroa alijäämäinen tulos. Kun ottaa huomioon vielä sen, että vuosi 2022 on se vuosi, jolloin meidän pitää viimeistään kuitata Kymsoten mahdolliset alijäämät, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu, niin sitä varten olisi kyettävä pitämään taseessamme taloudellista puskuria ylijäämän muodossa. Vuoden 2022 vaikeudet näyttävät ennusteen mukaan liittyvän ennen kaikkea verotulojen kasvun pysähtymiseen.

Koko tähänastisen valtuustokauden talouden suunnittelua ja sen hallintaa on vaikeuttanut verotuloennusteisiin eri syistä liittyneet epävarmuustekijät. Tulevien vuosien osalta näyttää sama ennusteiden laatimisen vaikeus jatkuvan. Tällä kertaa varmasti suurimpana syynä koronatilanteen synnyttämä epävarmuus. Myös ensi vuoden talouden toteutumisen kannalta se lienee suurin riski.

Tämän riskin suuruutta on talousarvioesityksessä lähdetty pienentämään sillä, että talousarvion pohjaksi arvioitu verotulojen määrä on suurta varovaisuusperustetta noudattaen otettu ennusteiden vaihteluvälin alapäästä. Nykyisessä epävarmassa tilanteessa onkin varmasti syytä olla ennemmin pessimisti kuin hullun rohkea. Valittu linja on mielestäni varsin perusteltu.

Sanna Marinin hallitus on kiitettävällä tavalla tullut kuntien tueksi niiden kohdatessa koronan aiheuttamia taloudellisia vaikeuksia. Jokainen varmaan ymmärtää, että valtion ylimääräinen kuntatalouden tukeminen ei voi jatkua ikuisesti. Edessä on ajat jolloin ylimääräiset tuet poistuvat käytöstämme ja varmasti myös ajat, jolloin on valtion koronan aikana tapahtuva velkaantumisen takaisin maksun aika. Se ei voi olla näkymättä kuntien taloudessa. Siksi onkin erityisen tärkeää, että hoidamme tulevien vuosien osalta talouttamme kestävällä tavalla, huolehtien taloutemme tasapainosta.

Taloussuunnitelman investointiohjelmaan liittyy suuria haasteita, jotka meidän tulee tiedostaa ja joihin tulee suhteutua vakavasti. Tarkasteltaessa investointiohjelmaa koko viiden vuoden ajanjaksolla on se sinänsä lähellä tasoa, jonka taloutemme kestää. Ohjelma on kuitenkin vahvasti etupainotteinen ja sen vuoksi ei ongelmaton. Etenkin vuosien 2022 ja 2023 investointien erityisen korkea taso aiheuttaa sen, että viimeisien kahden vuoden aikana suunnitellut investoinnit kaupunkimme kokoon nähden ovat todella matalat. On todennäköistä, että noille vuosille ehtii tulevina vuosina kertyä investointipaineita, joita olisi pakko toteuttaa, vaikka se ei olisi talouden kestävyyden kannalta suotavaa. Ylisuureksi muodostuva investointitahti aiheuttaa paineita vuosikatteen selvälle kasvattamiselle tulevaisuudessa. Kuinka helposti se onnistuu vuodesta 2023 alkaen, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu ja taloudestamme lähtee 2/3-osaa, on melkoinen kysymysmerkki.

Kestävin tapa vastata tähän em. haasteeseen on veropohjamme laajentaminen ja sitä kautta verotulojen kasvattaminen. Verotulojen kasvu perustuu pitkälti työhön ja työpaikkoihin, mutta myös alueellemme tehtävistä investoinneista. Monesti kun puhutaan työllisyydenhoidosta, niin puheissamme ja toimissamme keskitymme työttömyyden ratkaisemiseen erilaisin työllistämistukitoimin. Tärkeitä elementtejä toki nekin, etenkin vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi. Väitän kuitenkin, että niitä tärkeämpää työllisyydenhoidon kannalta olisi löytää ratkaisuja, joilla tuemme investointien syntymistä joko täällä olevien yritysten tai tänne tulevien toimesta.

Syksyn aikana on valtakunnassa puhuttu paljon yritysten kustannuskilpailukyvystä ja sen vaikutuksesta investointien toteutumiseen. Valtakunnallinen keskustelu on saanut minut pohtimaan, että kuinka me kaupunkina pystyisimme vaikuttamaan yritysten kustannuskilpailukykyyn tavalla joka tukisi halukkuutta investoida Kotkassa tai Kotkaan. On varmasti paljon kustannuskilpailukykytekijöitä joihin emme voi vaikuttaa, mutta myös tekijöitä joihin voimme.

Kotka-Haminanseutu on vankasti kilpailemassa Kokkolan ja Vaasan kanssa mahdollisesta Suomeen sijoittuvasta akkuklusterista. Vaasa etenkin on kova kilpakumppani ja miettiessäni mitä kilpailutekijöitä heillä on meihin nähden, huomasin, että heidän yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10 ja meidän 1,35%. Puhuttaessa satojen miljoonien investoineista niin ero on euroissa mitattuna merkittävä.

Tämä huomio sai miettimään, että voisiko kiinteistöveron alentaminen lähelle alarajaa olla sellainen keino, mikä toimisi houkuttimena investointien sijoittumiselle Kotkaan. Tai auttaisiko se jo täällä toimivien yritysten kykyyn investoida ja työllistää. Yleisen kiinteistöveroprosentin alentaminen toki tiputtaisi kiinteistöverotuottojamme ainakin alkuun. Ajansaatossa investointien myötä kiinteistöveropohja kuitenkin kasvaisi mikä näkyisi pienemmälläkin veroprosentilla verotulojen kasvamisena. Puhumattakaan investointien myötä syntyvien tai täällä säilyvien työpaikkojen vaikutuksesta kunnallisverokertymään.

Cursor teki nyt syksyllä pyynnöstäni vaikuttavuuden arviointia asiasta. Pikaisella aikataululla tehty arvio oli vielä varsin ylätasolla liikkuva, eikä sen perusteella voi vielä tehdä päätöksiä. Viesti oli kuitenkin sellainen, että asiaa on syytä miettiä ja arvioida syvällisemmin. Tulenkin pyytämään tässä lähiaikoina kaupunginjohtajalta, että omana toimena tekisimme laajemman vaikuttavuuden arvioinnin asiasta. Ajatuksena on, että uudella valtuustolla olisi ensi vuoden talousarviota päätettäessä mahdollisuus harkita asiaa riittävän tiedon pohjalta.

Kotkalla on hieno tarina. Nyt kun kisaamme akkuklusterista ja odotamme UPM:n investoinnin sijoittumista Kotkaan, on tarinamme ajankohtaisempi kuin koskaan. Kotkan tarinaan kuuluvat satama, vahva teollinen perinne ja rosoinen kulttuuri- sekä urheilukaupungin maine. Nostan tämän esiin siksi, että nykyaikana tarinoiden merkitys menestymisen taustatekijänä on merkittävä. Esimerkkinä Steve Jobbs ja Applen tarina tai lähempää Kotka Mills ja sen muovittoman kartongin tarina. Jopa meidän puistojemme menestys perustuu osin siihen, että meillä on ollut kertoa niiden taustaksi mielenkiintoinen tarina. Puistot ovat jo osa tarinaamme.

Kotkan tarinasta löytyvät ne samat vahvuudet joiden varaan voimme rakentaa tulevaisuuden tarinammekin. Kyse on siitä, kuinka osaamme hyödyntää vahvuutemme. Kannustan meitä kertomaan tarinaamme ja itse luomaan tulevaisuutemme sen sijaan, että otamme annettuna totuutena taantuvan kaupungin maineen. Olemme jo nyt monen toimijan silmissä mielenkiintoisempia kuin itse huomaamme. Halutessamme Kotka on myös kaupunkina mestaruussarjan joukkue.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini