Hiljaiset satamat ovat varoitusmerkki koko Suomelle

Satamissa talouden suunnan oppii usein näkemään ennen talousennusteita. Kun virrat hiljenevät Kotkassa ja Haminassa, kyse ei ole vain rannikon tilanteesta. Se kertoo paljon myös Suomen suunnasta.

Kymenlaaksossa maailman muutokset näkyvät nopeasti. Itärajan sulkeutuminen, epävarmuus kansainvälisessä taloudessa ja turvallisuustilanteen muutos eivät täällä näy vain uutisissa, vaan arjessa, yritysten näkymissä ja ihmisten tulevaisuudenuskossa.

Samaan aikaan Suomessa puhutaan paljon kasvusta. Keskustelu kuulostaa usein siltä kuin kasvu voisi syntyä vain muutamassa suurimmassa kaupungissa. Se on lyhytnäköistä ajattelua maassa, jonka vienti ja huoltovarmuus eivät lepää vain muutaman kasvukeskuksen varassa.

Juuri täällä nähdään ensimmäisenä myös se, mitä tapahtuu, jos usko tulevaisuuteen alkaa hiljalleen murentua. Investointeja jää odottamaan, nuoret etsivät tulevaisuuttaan muualta ja epävarmuus alkaa näkyä hiljalleen ihmisten arjessa. Sitä kehitystä ei pysäytetä juhlapuheilla kasvusta.

Kotkan ja Haminan satamien kautta kulkee merkittävä osa Suomen viennistä. Samalla Kymenlaakso on yksi Suomen tärkeimmistä logistiikan ja teollisuuden maakunnista. Maakunnan vahvuus syntyy satamien, raideyhteyksien, teollisuuden ja osaavan työvoiman kokonaisuudesta.

Nyt tarvitaan päätöksiä, jotka näyttävät, että tulevaisuutta rakennetaan myös Kymenlaaksoon. Kymenlaakson puolesta on pidettävä ääntä jatkuvasti. Mikään ei tule tänne automaattisesti. Olen itse saanut nähdä, että tuloksia syntyy vain silloin, kun alue tekee yhteistyötä, rakentaa yhteistä näkemystä ja vie tavoitteitaan määrätietoisesti eteenpäin.

Kyse ei ole vain yhden maakunnan tulevaisuudesta. Kymenlaakson mukana pitäminen ei ole vain aluepolitiikkaa, vaan realismia maalle, joka haluaa kasvaa.