Hallituksen 65 vuotta täyttäneille suunnatun Kela-korvauskokeilun tavoite oli ymmärrettävä: nopeuttaa lääkäriin pääsyä ja keventää hyvinvointialueiden kuormitusta. Hyvä tavoite ei kuitenkaan riitä. Kokeilua on arvioitava avoimesti sen mitattavien vaikutusten perusteella.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto Kela-korvauskokeilusta on karua luettavaa. Kokeilua valmisteltaessa arvioitiin, että yksityisillä yleislääkäreillä tehtäisiin noin miljoona korvattavaa käyntiä vuodessa. Kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana käyntejä kertyi vain noin 123 000. Vielä olennaisempaa on se, ettei kokeilu ainakaan toistaiseksi ole havaittavasti vähentänyt julkisen perusterveydenhuollon kontakteja kokonaisuudessaan.
Hallituksen 65 vuotta täyttäneille suunnatun Kela-korvauskokeilun tavoite oli ymmärrettävä: nopeuttaa lääkäriin pääsyä ja keventää hyvinvointialueiden kuormitusta. Hyvä tavoite ei kuitenkaan riitä. Kokeilua on arvioitava avoimesti sen mitattavien vaikutusten perusteella.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto Kela-korvauskokeilusta on karua luettavaa. Kokeilua valmisteltaessa arvioitiin, että yksityisillä yleislääkäreillä tehtäisiin noin miljoona korvattavaa käyntiä vuodessa. Kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana käyntejä kertyi vain noin 123 000. Vielä olennaisempaa on se, ettei kokeilu ainakaan toistaiseksi ole havaittavasti vähentänyt julkisen perusterveydenhuollon kontakteja kokonaisuudessaan.
Kokeilu lisäsi loppuvuonna 2025 yksityisen yleislääkärin käyttöä kaikissa tuloryhmissä. Kelan ja THL:n alustavien tulosten mukaan tuloryhmien väliset erot eivät kuitenkaan kaventuneet. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista kokeilun palvelua käytti 6,5 prosenttia, alimmasta 2,4 prosenttia. KKV:n arvion mukaan moni korvauksen saanut olisi käyttänyt yksityisiä palveluja muutenkin. KKV:n johtopäätös on suora: korvaukset muodostuvat käytännössä tulonsiirroksi, joka painottuu hyvätuloisille.
Kokeilun laajentamista koskeva lausuntokierros päättyi 2. elokuuta. Hallituksella on siis vielä mahdollisuus korjata suuntaa ennen esityksen antamista eduskunnalle. Esitysluonnoksessa ehdotetaan käyntimäärän kaksinkertaistamista kolmesta kuuteen, kokeilun jatkamista vuoden 2028 loppuun ja sen laajentamista fysioterapiaan.
Ratkaisu muistuttaa hölmöläisten peiton jatkamista. Ongelma ei ole tässä peiton pituus, vaan se, ettei peitto lämmitä niitä, jotka apua eniten tarvitsevat. Käyttämättä jäänyt määräraha ei ole peruste jatkaa heikosti vaikuttavaa mallia. KKV:n mukaan jo vuoden pidennys lisäisi korvausmenoja arviolta 31 miljoonaa euroa.
Yksityisiä palveluntuottajia voidaan ja pitää hyödyntää osana terveydenhuoltoa. Ratkaisevaa on kuitenkin tapa. Parempi vaihtoehto olisi kohdentaa rahat hyvinvointialueiden kautta hoidon tarpeen perusteella. Yksityisiä ostopalveluja ja palveluseteleitä voitaisiin käyttää silloin, kun niillä voidaan purkaa todellisia jonoja tai turvata hoidon jatkuvuus. Näin julkinen raha kohdistuisi sinne, missä sillä saadaan eniten terveyttä ja hyvinvointia.
Kokeiluista täytyy myös osata luopua. Jos tulokset eivät vastaa tavoitteita, poliittisesti vastuullinen ratkaisu ei ole kokeen laajentaminen vaan suunnan korjaaminen.
