Indeksipäätös on huono

Maan hallitus päätti keväällä kehysriihessään, että kansaneläke ja työeläke-sidonnaiset indeksikorotukset tehdään vain 0,4 prosentin suuruisena. Ensi vuoden alussa lainmukaisen kansaneläkeindeksin mukainen korotustaso olisi arvion mukaan 1,6 prosenttia ja työeläkeindeksin 1,5 prosenttia. Minihallitusneuvotteluissa SDP olisi uuden puheenjohtajansa johdolla halunnut muuttaa päätöstä. Tämä ei sopinut galluppien kärkipaikkaa pitävälle Kokoomukselle ja sen kansansuosiota nauttivalle johtajalle Stubbille.

Indekseihin kajoaminen ei vaikuta pelkästään eläkkeisiin. Esim. kansaneläkeindeksiin on sidottu mm: kansaneläkkeet (vanhuus-, työkyvyttömyys, perhe-eläkkeet) ja lapsikorotukset sekä takuueläke, vammaisetuudet ja rintamalisät, työttömyysturvan peruspäiväraha, muutosturvalisä, työmarkkinatuki, työttömyysturvan lapsikorotukset, työttömyysturvan koulutusetuudet, aikuiskoulutustuki, vuorottelukorvaus, työllistämisen perustuki, toimeentulotuen perusosa, sotilasavustuksen perusavustus, sairausvakuutuksen ja kuntoutusrahan vähimmäispäivärahat, lapsilisät, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä sekä osittainen hoitoraha eli iso joukko muitakin etuuksia kuin eläkkeet.

Leikkauspäätös merkitsee sitä, että eläkkeiden, etuuksien ja korvauksia saavien ostovoiman menetys käytettävissä olevien indeksilukujen valossa noin 330 miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana heidän menettämänsä sosiaaliturvan määrä on jo noin 3,5 miljardia euroa, sillä heidän sosiaaliturvan taso jää tulevaisuudessa pysyvästi indeksileikkauksen johdosta alemmalle tasolle. Nuo miljardit tulevat olemaan pois kotimaisesta kysynnästä.

Tässä taloudellisessa tilanteessa kotimaisen työllisyyden kannalta olisi pitänyt huolehtia pienituloisimpien ostovoimasta. Heidän kuluttamansa eurot eivät valu ulkomaille, vaan pysyvät kotimarkkinoilla ja tukevat siten joka sentillä kotimaista kysyntää. Lisäksi ostovoimaa leikkaava indeksijäädytys on julkisen talouden kannalta kyseenalainen. Vaarana on, että se alentaa enemmän verotuloja, kuin tuo säästöä julkisiin menoihin. Mm. Kuntaliitto on arvioinut indeksijäädytysten pienentävän kuntien verotuloja noin 100 miljoonaa euroa.

On valitettavaa, ettei SDP puheenjohtaja Rinteen johdolla onnistunut neuvotteluissa muuttamaan päätöstä. Sillä indeksien jäädytys on epäoikeudenmukainen ja myös talouspoliittisesti järjetön päätös. Tulevissa vaaleissa ratkaistaan jatkuuko Kokoomuksen ajama köyhät kyykkyyn linja, vai solidaarisempi talouskasvua tukeva linja.