Tervetuloa!
Blogin uusimmat:
Hiljaiset satamat ovat varoitusmerkki koko SuomelleSunnuntai 10.5.2026 Satamissa talouden suunnan oppii usein näkemään ennen talousennusteita. Kun virrat hiljenevät Kotkassa ja Haminassa, kyse ei ole vain rannikon tilanteesta. Se kertoo paljon myös Suomen suunnasta. Kymenlaaksossa maailman muutokset näkyvät nopeasti. Itärajan sulkeutuminen, epävarmuus kansainvälisessä taloudessa ja turvallisuustilanteen muutos eivät täällä näy vain uutisissa, vaan arjessa, yritysten näkymissä ja ihmisten tulevaisuudenuskossa. |
Pelkkä leikkaaminen ei rakenna tulevaisuuttaKeskiviikko 29.4.2026 klo 10.43 Suomessa käydään juuri nyt paljon keskustelua velasta, leikkauksista ja julkisen talouden suunnasta. Keskustelu on tärkeää, sillä talouden realiteetteja ei voi ohittaa. Silti tuntuu, että jotain olennaista jää liian vähälle huomiolle, yhteiskunnan toimintakyky ja ihmisten luottamus siihen, että tämä maa pitää huolta myös huomenna. Moni suomalainen kokee nyt epävarmuutta. Huoli ei koske vain omaa toimeentuloa, vaan myös sitä, toimiiko yhteiskunta enää samalla tavalla kuin ennen. Pääseekö hoitoon silloin kun tarvitsee? Löytyykö lapselle tukea ajoissa? Työsuhteen pysyvyys? Hyvinvointiyhteiskunta ei yleensä murene yhdellä päätöksellä. Se murenee hitaasti, jos ihmiset alkavat menettää luottamustaan siihen, että yhteiskunta toimii myös huomenna. |
Köyhyyden kasvu ei ole mielipidekysymysSunnuntai 5.4.2026 SOSTEn tuore raportti on karua luettavaa. Suomi on asettanut tavoitteeksi vähentää köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä, mutta kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan. Vuonna 2019 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 838 000 ihmistä. Vuoteen 2024 mennessä määrä oli kasvanut jo 958 000:een. Kyse ei ole yhdestä mittarista tai tulkinnasta. Pienituloisuus on kasvanut, toimeentulovaikeudet lisääntyneet ja köyhyys syventynyt. Yhä useampi joutuu turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Järjestelmä ei toimi niin kuin sen pitäisi. |
Sote-järjestelmä järjestelmä hakee paikkaansaTorstai 2.4.2026 (kirjoitus julkaistu Kaupunkilehti PK-Ankkurissa 1.4.2026) Kun hyvinvointialueet aloittivat, moni ajatteli, että nyt yksi iso kokonaisuus selkeytyy. Vastuut eriytyvät, päätöksenteko yksinkertaistuu ja kuntien arki kevenee. No, ei mennyt ihan niin. Viime viikkoina on nähty päätöksiä, jotka kertovat enemmän epävarmuudesta kuin valmiista mallista. Hyvinvointialueille annettiin lisäaikaa alijäämien kattamiseen, rahoitusmallia korjataan taas hieman ja päälle perustetaan uusi työryhmä pohtimaan, miten kuntien, alueiden ja valtion yhteistyö oikeastaan pitäisi järjestää. Tämä on politiikan arkea, valitettavasti. |
Kotka selvisi, mutta helpolla emme pääseMaanantai 30.3.2026 klo 19.21 Kotka teki lähes nollatuloksen. Se on hyvä uutinen. Mutta tarkemmin katsottuna kuva onhivenen toisenlainen. Kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla. Valtio siirtää vastuuta kunnille ilman, että rahoitus seuraa mukana. |
Maailma on kuin hullun tirehtöörin sirkusKeskiviikko 14.1.2026 (Julkaistu Kaupunkilehti PK-Ankkurissa 14.1.2026) Maailmaa ravistelevat taas oudot otsikot. Venezuelan tapahtumia seurataan kuin urheilua ja suurvaltojen johtajat heittelevät ulostuloja, jotka ennen olisi tulkittu huonoksi satiiriksi. Kun Trump kommentoi Grönlantia kuin ostettavissa olevaa kiinteistöä, koko kansainvälisen politiikan perusta natisee. Vielä huolestuttavampaa on se, että osa suomalaisista poliitikoista tuntuu seuraavan tätä näytelmää hurraahuudoin, aivan kuin suurvaltojen sirkustemput olisivat Suomen etu. |
Eteenpäin - 120 vuotta paikallisuuden puolestaKeskiviikko 12.11.2025 (kirjoitus julkaistu alunperin Eteenpäin 120 v. juhlajulkaisussa 12.11.2025) Kun Kotkassa vuonna 1905 painettiin ensimmäinen numero Eteenpäin-lehteä, tuskin kukaan arvasi, että sen nimi kuvaisi täydellisesti myös koko sen tulevaa tarinaa. Eteenpäin ei ollut vain sanomalehti – se oli ääni. Työläisten, satamamiesten, opettajien ja kaupunkilaisten oma ääni, joka kulki halki vuosisadan, sodan ja jälleenrakennuksen, murrosten ja mediatalojen fuusioiden. |
Työ ja tekijä kohtaavat, mutta vain, jos me autammeKeskiviikko 8.10.2025 (Kirjoitus julkaistu Kaupunkilehti PK-Ankkurissa 8.10.2025) Kotkassa puhutaan usein siitä, mistä löydämme tekijöitä. Rakentaminen, hoiva, logistiikka ja sataman ympärille kietoutuva teollisuus tarvitsevat lisää työvoimaa. Samaan aikaan ELY-keskuksen tuore raportti kertoo karua kieltään: Kaakkois-Suomessa ulkomaiden kansalaisten työttömyysaste on 33,6 prosenttia – selvästi korkeampi kuin koko maassa. Ukrainalaisten työttömyys on tosin laskenut, ja yhä useampi hakeutuu koulutukseen. Tämä kertoo, että oikeilla toimenpiteillä muutos on mahdollinen. |
Koulutie vaatii meiltä aikuisilta malttiaKeskiviikko 20.8.2025 (Kirjoitus julkaistu PK-Ankkurissa 20.8.2025) Elokuu tuo koulutielle tuhansia lapsia – osa ensi kertaa, osa jatkaen keväältä. Pyöräteillä vilisee pieniä jalankulkijoita ja horjuvia pyöräilijöitä, ja liikenneympäristö muuttuu hetkessä vilkkaammaksi ja arvaamattomammaksi. Liikenneturvan tuore mittaus osoittaa, että lähes 80 % kuljettajista ajaa ylinopeutta koulujen lähistön suojateillä. Keväällä mitatuista nopeuksista jopa 18 % ylitti rajoituksen yli 11 km/h. Tämä kertoo huolestuttavasta välinpitämättömyydestä taajamien nopeusrajoituksia kohtaan. |
Kotkalainen yhteishenki ja kymiläinen kostoKeskiviikko 14.5.2025 (Kirjoitus julkaistu Kaupunkilehti PK-Ankkurissa 14.5.2025) Kotkassa yhteishenki ei ole mitään höttöistä hymistelyä – se on enemmänkin käytännönläheistä selkään taputtelua ja “miä hoian” -asennetta. Kotkalainen yhteishenki ei huuda, se toimii. Ja jos joku yrittää sooloilla, saa nopeasti kuulla: “Täällä pelataan joukkueena – tai ei ollenkaan.” Mutta jos yhteishenki on Kotkan sydän, niin kymiläinen kosto on sen selkäranka. Se ei ole väkivaltainen eikä katkera – se on pitkämuistinen ja varma. Luova ja usein vähän huvittava. Jos kymiläiseltä viedään parkkipaikka, hän ei huuda. Hän pysäköi seuraavalla kerralla niin, että vie kaksi. Jos joku unohtaa maksaa kahvikassan kolikot, hän saa seuraavalla viikolla kahvia, mutta mukissa lukee “velallinen”. |
