Case kaupunginpuutarhuri ja henkilöstöpolitiikka Kotkassa

Kaupunginpuutarhurin koeajan aikainen työsuhteen purkamisen jälkipuinti etenkin sosiaalisessa mediassa on saanut melkoiset mittasuhteet.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan roolin vuoksi en ole keskusteluihin oikein voinut ja halunnut osallistua. Kaupunginhallituksen jäsenyyteen kuuluu oleellisesti työnantajan edustajan rooli.

Kommentoinnin osalta ylitettiin tietty raja, kun huomasin Perussuomalaisten ehdokkaan Heljä Halisen puuhaaman hiljaisen mielen osoituksen paremman henkilöstöpolitiikan puolesta Kotkassa, ylittäneen Yle Kotkan uutiskynnyksen.

Kotkan kaupungilla jokaiseen tehtävään liittyy tehtävänkuva, jossa määritellään työhön liittyvät tehtävät ja joiden hoitamisesta palkka maksetaan. Tehtävään palkatessa noudatetaan haun aikana ilmoitettua koeaikaa. Meillä se on pääsääntöisesti ollut maksimiaika eli 6 kk. Näin oli myös nyt kohun alla olevassa tehtävässä.

Lähtökohtaisesti työnantajalla on oletus, että tehtävään palkattu ihminen suoriutuu tai tekee tehtävänkuvassa määriteltyjä työtehtäviä. Mikäli koeajan aikana ilmenee asian suhteen puutteita tai ongelmakohtia, niin niistä keskustellaan työntekijän kanssa ja häntä ohjataan sekä opastetaan toimimaan työtehtävien suhteen työnantajan odotusten mukaisesti. Näin on toimittu tässäkin tapauksessa.

Mikäli tilanteeseen ei ole tullut useamman ohjauksen jälkeen haluttua muutosta tulee harkittavaksi työsuhteen purkaminen koeajalla. Tässä tapauksessa järjestetään asiasta työntekijän kuuleminen, jossa työntekijällä mahdollisuus vastata niihin epäkohtiin tehtävän hoidossa, joihin työnantaja on kiinnittänyt huomiota. Kuulemisen jälkeen työnantajanedustaja tekee viranhaltijapäätöksen työsuhteen purkamisesta ja siihen kirjataan perusteet purkamiselle, mikäli siihen päädytään. Näin on toimittu myös kaupunginpuutarhurin työsuhteen purkamisen kohdalla.

Yksityisellä puolella tehdään ilman julkisuutta varmasti työsuhteen koeaikaisia purkuja vuodessa satoja, ellei tuhansia vuodessa. Kaupunki julkisena toimijana on tietysti hieman erilainen toimija, vaikkakin saman laki sitäkin ohjaa. Erilaisuuden asiaan tuo, etenkin organisaation ylempien tehtävien osalta se, että ne herättävät helposti suurta mielenkiintoa kuntalaisissa ja kunnan poliittisesta päätöksenteosta vastaavissa poliittisissa toimijoissa.

Samalla se tuo eteen äärimmäisen ison vaikeuden, kun julkisen toimijan odotetaan mahdollisimman tarkasti perustelevan ratkaisujaan julkisuudessa. Kenenkään työntekijän oikeusturvan kannalta se ei ole tietenkään mahdollista. Oli sitten kyseessä johtoon tai työntekijäportaaseen kuuluvan asiasta kyse.

Se vasta huonoa henkilöstöpolitiikkaa olisi, että työntekijän työsuhteen purkuperusteita alettaisiin julkisuudessa käsitellä työnantajan tai sen edustajien voimin. Ymmärrän kyllä sen, että tavallisissa kuntalaisissa tämä aiheuttaa närää ja epäluottamusta. Sitä en kuitenkaan oikein ymmärrä, että tuota epäluottamusta ovat lietsomassa sosiaalisessa mediassa poliittiset päättäjämme.

Poliittisina päättäjien ei ole syytä lähteä puuttumaan yksittäisen työntekijän työsuhteen purkamiseen muilta osin kuin varmistamalla, että prosessi kaikilta osin menee oikein hyvän henkilöstöpolitiikan näkökulmasta ja etenkin lain kannalta. Omalta osaltani kaupunginhallituksen puheenjohtajana olen pyytänyt varmistamaan tämän tässä tapauksessa. Näin tulen toimimaan jatkossakin. Kenenkään työsuhteen purkaminen ei voi, eikä saa olla poliittinen päätös. Tuskin kuntalaisemme haluavat tosiasiallisesti, että kuntapoliitikkomme alkavat tehdä politiikkaa kaupunkimme työntekijöiden työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Pidetään roolit selvinä jatkossakin. Poliitikot tekevät poliittiset päätökset ja viranhaltijat viranhaltijapäätökset.

Lopuksi on vielä pakko kysyä Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajalta Jani Paanaselta ja heidän kaupunginhallituksen jäseneltään Olli Kekkoselta, että onko Kotkan Perussuomalaisten virallinen linja se, että Kotkan kaupungin henkilöstöpolitiikka on huonoa?

Kysyn tämän siksi, että ehdokkaanne (ja mahdollisesti tulevan päättäjäjänne) masinoima hiljainen mielenosoitus paremman henkilöstöpolitiikan puolesta Kotkassa antaa ymmärtää näin olevan. Tosin Heljä ei kylläkään millään tavoin avaa sitä mihin näkemyksensä perustaa.

Vauhtiin päästyäni kysyn myös, että mikäli olette ilmoituksenne mukaisesti vaalien jälkeen suurin puolue Kotkassa, niin aiotteko tosissaan hoitaa henkilöstöpolitiikkaa mielenosoituksin ja työntekijöiden työsuhdeasioita poliittisin päätöksin? Tai muuttuuko linja sellaiseksi, jossa yksittäisen työntekijän asioita aletaan julkisesti nostaa julkisuuteen?