Nuoret ansaitsevat parempaa mielenterveyspolitiikkaaTorstai 30.3.2023 klo 19.26 Kansallisen Mielenterveysstrategian yhtenä tavoitteena on mieleltään oireilevan varhainen tunnistaminen ja tuki sekä sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito. On laskettu, että mielenterveyden häiriöt maksavat yhteiskunnallemme n. 11 miljardia vuodessa. Apua ei saada varhaisessa vaiheessa ja odottaessa ongelmat monimutkaistuvat. Perustasolla ei kyetä auttamaan ja erikoistasolla annettu hoito on kalliimpaa ja toipumisennuste heikkenee. Avunsaannin viivästyminen kuormittaa myös sairastuneen läheisiä ja lisää heidän riskiään sairastua. Mielen kuormittuneisuus on lisääntynyt koko 2000-luvun. Signaalit lasten ja nuorten pahoinvoinnista ovat hälyttäviä. Nuoriamme kuormittavat koulutusjärjestelmän ja työelämän muutokset ja epävarmuus tulevaisuudesta. Suorituskeskeinen yhteiskunta odotuksineen ja sosiaalinen media luovat paineita. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan pelottaa. Ilmastomme tila ahdistaa. Koronapandemia kasvatti hoitovelkaa. Yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä pysäyttää lasten ja nuorten pahoinvointi ja syrjään joutuminen. Jatkossa matalan kynnyksen mielenterveyden tuki tulee järjestää nuorten arkiympäristöissä, kuten kouluissa. Palvelupolut on oltava selkeitä eikä kukaan saa joutua turvaverkon pudottamaksi. Lapsuudessa rakennetaan perusta aikuisiän hyvinvoinnille. Perheen tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen ja lapsen turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön takaaminen niin kotona, varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa ovat mielenterveyspolitiikkaa. Yhteiskunnan palveluissa tarvitaan yksilökeskeisen ajattelun tilalle läheisten ja yhteisöjen huomioimista. Kasvun ja oppimisen polulle tarvitaan tilaa epävarmuudelle eikä nuoria tule ohjata itsenäiseen selviytymiseen tai valintojen tekemiseen liian varhain. Nuoret tarvitsevat enemmän aikuisten tukea ja aikuiset tarvitsevat tukea tehtävässään. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista tarvitaan kokonaisvaltaista tietoa ja ymmärrystä sekä poikkihallinnollisia toimia yhteiskunnan eri tasoilla. Lisäksi tarvitaan rohkeutta muuttaa nykyisiä toimintatapoja ja rakenteita. Nuoret ansaitsevat parempaa mielenterveyspolitiikkaa. |