Itäistä ratalinjausta päätettäessä ei huomioitu tarpeeksi laaja-alaisia vaikutuksia Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyyn, eikä kytkeytymistä kansainvälisiin liikenneyhteyksiin. Nyt päätös tehtiin vain henkilöliikenteen hyötyjen ehdoilla, jonka tulisi olla vain yksi osa päätöksentekoa.
Väyläviraston selvityksen mukaan nimenomaisesti Kotkan kautta kulkevan reittivaihtoehdon potentiaali tavaraliikenteessä ja yhteyksien rakentamisessa Venäjälle olisi ollut suurempi.
Päätöstä tehdessä elinkeino- ja teollisuuspolitiikka ei saanut
Itäistä ratalinjausta päätettäessä ei huomioitu tarpeeksi laaja-alaisia vaikutuksia Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyyn, eikä kytkeytymistä kansainvälisiin liikenneyhteyksiin. Nyt päätös tehtiin vain henkilöliikenteen hyötyjen ehdoilla, jonka tulisi olla vain yksi osa päätöksentekoa.
Väyläviraston selvityksen mukaan nimenomaisesti Kotkan kautta kulkevan reittivaihtoehdon potentiaali tavaraliikenteessä ja yhteyksien rakentamisessa Venäjälle olisi ollut suurempi.
Päätöstä tehdessä elinkeino- ja teollisuuspolitiikka ei saanut ansaitsemaansa huomiota. Laaja-alainen arvio ratalinjausten vaikutuksista tavaraliikenteeseen ja viennin kilpailukykyyn sekä satamien kautta kulkevaan transitoliikenteeseen jäi tekemättä.
Työmarkkinoiden toimivuutta Itäinen rantaratavaihtoehto olisi palvelut paremmin, koska se olisi kytkenyt kokonaan uuden työssäkäyntialueen pääkaupunkiseudun kasvuun sekä yhdistänyt nykyistä luontevammin Kotka-Haminan ja Lappeenrannan seudut.
Itäinen rantaratahanke olisi tukenut valittua linjausta paremmin koko Suomen kasvua. Suurille julkisille investoinneille tulee löytää vahvat perusteet koko maan kasvun, uudistumisen ja elinkeinopolitiikan kannalta. Tämä vaatimus esitetään EU-rahoituksen kestävän kasvun ohjelman hankkeille ja samaa tulisi noudattaa myös kansallisesti merkittävissä investoinneissa.
Päätös suhteessa hallitusohjelmaan
Talpon tekemä linjaus itäisestä ratayhteydestä ja etenkin sen perustelut vaativat melkoisen luovaa ajatuksen kulkua, jotta sen saa nähdyksi hallitusohjelman mukaisena.
Ensiksi haluan palauttaa mieleen hallituksen kaksi lupausta kansalaisille politiikan uudistamisesta. Lupaus pitkän aikavälin politiikasta, jossa hallitus sitoutuu pitkän aikavälin tavoitteiden huomioon ottamiseen ja lupaus tietopohjaisesta politiikasta, jolla hallitus sitoutuu tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin.
Itse ratahankkeista ohjelma toteaa:
”Erityisesti rataverkkoa ja raideliikennettä koskeville miljardihankkeille on syytä tehdä laaja-alainen vaikutusten arviointi sekä suunnitella ja rakentaa ne nykyisen verkon kanssa toimiviksi kokonaisuuksiksi, jotka tuovat lisää matkustajia raiteille ja mahdollistavat järkevän rahankäytön.”
Hallitusohjelma selvästi korostaa tiedolla johtamista ja isojen ratahankkeiden kokonaisuuden osalta laaja-alaista arvioimista. Väyläviraston kustakin ratahankkeesta erikseen laatimat liikennehankkeiden perinteiset hyötykustannuslaskelmat on vaikea nähdä hallitusohjelman tarkoittamina laaja-alaisina selvityksinä.
Väyläviraston selvityksen mukaan ”Ennen uutta ratakäytävää tai sen vaihtoehtoja koskevaa päätöksentekoa on tarpeen seurata toimintaympäristön kehittymistä sekä arvioida kansainvälisten yhteyksien kehittämispotentiaalia myös Suomen rajojen ulkopuolella.”
Tehty päätös näyttäytyy harvinaisen huonosti perusteltuna. Ratahankkeiden kokoisuudesta puhumattakaan. Sen osalta puuttuu kokonaan hallitusohjelman korostama isojen ratahankkeiden kokonaisuuden arviointi. Hyvällä tahdollakaan on vaikea nähdä päätöksen osalta esiin nostamani lupausten toteutuminen. Tehty päätös on puhtaasti (alue)poliittinen ja kaukana tiedolla johtamisesta.
Liikennehankkeiden takana pitää olla laajempi strategia
Laaja-alaisen strategisen luonteen sisältävän selvityksen käynnistäminen palvelisi Suomea ja sen kasvua nykyistä päätöksenteonmallia paremmin. Nyt sitä ohjaa kapeakatseinen liikenneanalyysi. Kysymykset siitä millä linjausvaihtoehdoilla yli 50 vuoden perspektiivillä parhaiten vauhditamme talouskasvua ja millä vaihtoehdolla parhaiten kytkeydymme globaaleihin liikenneverkkoihin - Pietariin ja satamien kautta maailmankauppaan olisivat valideja strategisen ajattelun pohjakysymyksiä. Myös se miten kokonaan uuden työmarkkina-alueen kytkeytyminen pääkaupunkiseudun kasvuun olisi merkinnyt pitkän aikavälin kasvulle ja aluekehitykselle?
Minulla on käsitys, jota Väylän selvitys myös tukee, että idän linjauksista Itäinen rantarata tukisi Suomen kasvua paremmin pitkällä aikavälillä.
Päästyäni juuri vaatimasta strategisempaa päätöksentekoa ja arvostelemasta Väylän selvityksen suppeutta, on ehkä vähän noloa palata Väyläviraston selvitykseen. Nostan kuitenkin lopuksi esiin neljä Väylän tekemää huomiota.
1. Noin 20 vuoden aikajänteellä idän suunnan uudet ratakäytävät eivät näytä olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattavia.
2. Nykyisten ratojen parantamisessa on eniten potentiaalia jaksoilla Kouvola-Kuopio sekä Imatra-Joensuu eli siis nykyisen radan parantamisella.
3. Tavaraliikenteen potentiaaliset hyödyt ovat selvästi suurimmat vaihtoehdossa Kotka-vaihtoehdossa.
4. Porvoo–Kotka–Luumäki-ratakäytävä tukee pitkällä aikavälillä paremmin mahdollisuutta kehittää Helsinki–Pietari-yhteyttä Kotkan ja Viipurin välisellä uudella ratayhteydellä.
Kohdat 1. ja 2. osoittavat, että nykyisen rataverkon parantaminen olisi ollut yhteiskunnallisesti viisain ratkaisu.
Kohdat 3. ja 4. perustelevat, että Kotkan kautta kulkeva Itäinen rantaratavaihtoehto olisi ollut pitkällä aikavälillä Suomen etujen mukainen.
