Vahvistaako tämä tulevaisuuden edellytyksiä?
Ratkaisun pitää vahvistaa työtä, osaamista, palvelujen toimintakykyä, turvallisuutta tai kestävää taloutta myös seuraavan vaalikauden jälkeen.
Eduskuntavaalit 2027
Parempia päätöksiä.
Myös vaikeissa paikoissa.
Kaikkea ei voi luvata. Eduskunnassa on silti tehtävä valintoja, jotka vahvistavat työtä ja kasvua, turvaavat ihmisille tärkeät palvelut ja pysäyttävät julkisen talouden velkaantumisen oikeudenmukaisella tavalla. Päätösten vaikutukset on arvioitava rehellisesti myös silloin, kun tulos ei tue omaa ennakkokäsitystä.
01 · Työ ja kasvu
Työtä ja kasvua Kotkaan ja koko Kaakkois-Suomeen
Kaakkois-Suomen hyvinvointi riippuu työpaikoista, osaamisesta ja yrityksistä, jotka uskaltavat investoida. HaminaKotkan satama, teollisuus sekä alueen sijainti ovat koko Suomen viennin, huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta tärkeitä. Niiden kehittämistä ei voida jättää vain alueen omalle vastuulle.
Mitä tämä tarkoittaa?
- Pidetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset neljän prosentin uralla. Vahvistetaan Xamkin, LUT-yliopiston, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä, jotta osaaminen muuttuu tuotteiksi ja työpaikoiksi.
- Varmistetaan HaminaKotka Sataman, valtatie 15:n, ratayhteyksien ja meriväylien kehittäminen. Toimivat yhteydet palvelevat vientiä, teollisuutta, huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta.
- Edistetään puhtaan siirtymän ja puolustusteollisuuden investointeja niin, että työpaikat, alihankinta ja osaaminen jäävät Suomeen ja Kaakkois-Suomeen.
- Tuetaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Yrityksille tarvitaan ennakoitava toimintaympäristö, toimiva rahoitus ja osaavaa työvoimaa.
- Rakennetaan työelämää, jossa palkalla tulee toimeen, työntekijää kohdellaan reilusti ja osaamista voi päivittää myös kesken työuran.
02 · Palvelut ja osaaminen
Palvelut, joihin voi luottaa
Luottamus hyvinvointivaltioon syntyy siitä, että apua saa silloin, kun sitä tarvitsee. Palvelun puuttuminen tai viivästyminen osuu raskaimmin ihmiseen, jolla ei ole rahaa ostaa apua tai voimia vaatia oikeuksiaan.
Mitä tämä tarkoittaa?
- Kymenlaakson hyvinvointialueen rahoituksen on vastattava ikääntyvän ja sairastavan väestön todellista palvelutarvetta. Alue ei voi selvitä tehtävistään, jos rahoitus jää pysyvästi jälkeen kustannuksista.
- Perusterveydenhuoltoon, mielenterveyspalveluihin ja sosiaalipalveluihin on päästävä ajoissa. Ennaltaehkäisyä on vahvistettava ilman, että jo apua tarvitsevat jätetään odottamaan.
- Lasten ja perheiden tuki on järjestettävä ennen kuin ongelmat ehtivät kasvaa. Laadukas varhaiskasvatus, toimiva koulu ja saavutettavat harrastukset vähentävät eriarvoisuutta.
- Pienituloisten, ikäihmisten, vammaisten ja muiden paljon palveluja tarvitsevien asemaa ei saa heikentää säästöillä, joiden seuraukset siirtyvät myöhemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin.
- Ammattilaisille on annettava aikaa tehdä työnsä hyvin. Jatkuva kiire, henkilöstön vaihtuvuus ja irrallinen hanketyö eivät rakenna pysyviä palveluja.
- Sosiaaliturvan on turvattava ihmisarvoinen toimeentulo ja tuettava työhön palaamista silloin, kun se on mahdollista.
03 · Kestävä julkinen talous
Talous kuntoon oikeudenmukaisesti
Velkaantumista on hillittävä. Julkista taloutta ei kuitenkaan korjata vain leikkaamalla eikä rakentamalla päätöksiä toiveelle nopeasta kasvusta. Tarvitaan menojen tärkeysjärjestystä, työllisyyttä vahvistavia uudistuksia ja reilu tapa jakaa vastuu.
Mitä tämä tarkoittaa?
- Menot asetetaan tärkeysjärjestykseen ja uudistusten vaikutukset arvioidaan ennen päätöstä. Hyvä tarkoitus ei korvaa näyttöä toimivuudesta.
- Sopeutuksen rinnalla tehdään päätöksiä, jotka lisäävät työllisyyttä, tuottavuutta, vientiä ja investointeja.
- Veropohjasta pidetään huolta ja veronkiertoa torjutaan. Palkansaajat ja pienituloiset eivät voi olla aina ensimmäisiä maksajia.
- Ennaltaehkäiseviä palveluja, koulutusta ja kasvua vahvistavia panostuksia ei leikata tavalla, joka kasvattaa kustannuksia tulevina vuosina.
- Valtion ja kuntien taloussuunnitelmissa varaudutaan siihen, että kasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi. Palvelujen rahoitusta ei saa rakentaa yhden myönteisen ennusteen varaan.
Kaakkois-Suomen ääni
Kaakkois-Suomen onnistuminen on koko Suomen etu
Itärajan sulkeutuminen, väestön väheneminen ja teollisuuden muutos ovat heikentäneet Kaakkois-Suomen kasvun edellytyksiä. Vaikutukset näkyvät työpaikoissa, kuntataloudessa, hyvinvointialueiden rahoituksessa ja ihmisten uskossa tulevaisuuteen.
Alueella on samalla Suomen suurin yleissatama, vahvaa teollista osaamista, Xamk, LUT-yliopisto, puhtaan siirtymän mahdollisuuksia sekä keskeinen tehtävä huoltovarmuudessa ja kokonaisturvallisuudessa. Satamiin, tie- ja ratayhteyksiin, koulutukseen sekä uusiin investointeihin panostaminen vahvistaa koko Suomen vientiä ja turvallisuutta.
Kaakkois-Suomi ei tarvitse sääliä. Se tarvitsee valtion päätöksiä, joissa alueen erityiset olosuhteet tunnistetaan ja sen vahvuuksia käytetään koko maan hyväksi.
Miten päätän?
Kolme kysymystä jokaisen päätöksen äärellä
Onko vaikutukset arvioitu rehellisesti?
Päätöksestä on kerrottava, mitä se maksaa, ketä se auttaa, kehen haitat kohdistuvat ja millä tiedolla vaikutuksia arvioidaan.
Jakautuvatko vastuu ja hyödyt oikeudenmukaisesti?
Vaikeita päätöksiä tarvitaan, mutta samoja pienituloisia, sairaita tai paljon palveluja tarvitsevia ihmisiä ei voida panna aina maksamaan laskua.
Tavoitteista teoiksi
Kerro, mitä sinä muuttaisit
Päätöksenteko tarvitsee ihmisten kokemuksia, kysymyksiä ja myös perusteltua kritiikkiä. Kerro, mikä Kotkassa, Kymenlaaksossa tai Suomessa vaatii mielestäsi muutosta.