(Kirjoitus julkaistu PK-Ankkurissa 20.8.2025)
Elokuu tuo koulutielle tuhansia lapsia – osa ensi kertaa, osa jatkaen keväältä. Pyöräteillä vilisee pieniä jalankulkijoita ja horjuvia pyöräilijöitä, ja liikenneympäristö muuttuu hetkessä vilkkaammaksi ja arvaamattomammaksi.
Liikenneturvan tuore mittaus osoittaa, että lähes 80 % kuljettajista ajaa ylinopeutta koulujen lähistön suojateillä. Keväällä mitatuista nopeuksista jopa 18 % ylitti rajoituksen yli 11 km/h. Tämä kertoo huolestuttavasta välinpitämättömyydestä taajamien nopeusrajoituksia kohtaan.
(Kirjoitus julkaistu PK-Ankkurissa 20.8.2025)
Elokuu tuo koulutielle tuhansia lapsia – osa ensi kertaa, osa jatkaen keväältä. Pyöräteillä vilisee pieniä jalankulkijoita ja horjuvia pyöräilijöitä, ja liikenneympäristö muuttuu hetkessä vilkkaammaksi ja arvaamattomammaksi.
Liikenneturvan tuore mittaus osoittaa, että lähes 80 % kuljettajista ajaa ylinopeutta koulujen lähistön suojateillä. Keväällä mitatuista nopeuksista jopa 18 % ylitti rajoituksen yli 11 km/h. Tämä kertoo huolestuttavasta välinpitämättömyydestä taajamien nopeusrajoituksia kohtaan.
Koulutien vaarallisin paikka monelle lapselle on tienylitys. Autoilijan näkökulmasta nopeuden pudottaminen ei juuri vaikuta matka-aikaan, mutta se antaa enemmän aikaa havainnoida ja reagoida – esimerkiksi suojatielle ilmestyvään lapseen. Lapsen silmin kiihdyttävä tai äkkijarruttava auto voi tehdä koulumatkasta pelottavan.
Toivon, että alueemme kunnissa kiinnitetään erityistä huomiota koulujen läheisyyden ja keskeisten koulureittien turvallisuuteen. Pienilläkin teoilla kuten hidastetöyssyillä, korotetuilla suojateillä ja alennetuilla nopeusrajoituksilla, voidaan parantaa lasten turvallisuutta. Ne saattavat ärsyttää kuljettajaa, mutta luovat lapsille turvallisemman ympäristön.
Olisi hyvä tarkastella risteyksiä ja suojateitä myös lapsen näkökulmasta, esimerkiksi 120 cm korkeudelta. Puskat ja puut voivat peittää lapsen näkyvistä tai estää hänen näkymänsä, vaikka aikuiselle näkymä olisi selvä.
Hyvätkään liikenneturvallisuustoimet eivät auta, jos niistä ei tiedetä. Siksi on tärkeää, että koulujen läheisyydessä tehdyt parannukset viestitään selkeästi ja tunteita herättävästi. Koulujen aloitusinfot, vanhempainillat ja lasten kautta koteihin kulkeva tieto voivat tehdä turvallisuudesta yhteisen asian. Myös kuntien sosiaalisen median kanavat ja paikallismedia ovat tehokkaita väyliä muistuttaa autoilijoita koulutien erityisluonteesta.
Turvallinen koulutie ei synny pelkästään rakenteista – se syntyy siitä, että me aikuiset ymmärrämme, miksi ne ovat olemassa ja toimimme sen mukaisesti. Lopulta tärkein turvallisuusteko on meidän aikuisten asennemuutos. Niin kiire ei pitäisi olla kenelläkään, ettei voisi hiljentää vauhtia kouluteiden läheisyydessä.
