(Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro tilinpäätöksestä)
Vuosi 2025 oli Kotkalle vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta lopulta ennakoitua parempi. Kun alkuperäinen alijäämäennuste oli lähes 10 miljoonaa euroa ja lopullinen tulos jäi noin 860 000 euroa miinukselle, kertoo se vastuullisesta työstä koko organisaatiossa.
Minusta kaupunginjohtajan katsauksessa oli yksi hyvin tärkeä havainto. Siinä todettiin suoraan, että tähän asti olemme tasapainottaneet taloutta pitkälti niin sanotulla juustohöylämallilla, mutta se tie alkaa olla kuljettu loppuun.
Vuosi 2025 oli Kotkalle vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta lopulta ennakoitua parempi. Kun alkuperäinen alijäämäennuste oli lähes 10 miljoonaa euroa ja lopullinen tulos jäi noin 860 000 euroa miinukselle, kertoo se vastuullisesta työstä koko organisaatiossa.
Minusta kaupunginjohtajan katsauksessa oli yksi hyvin tärkeä havainto. Siinä todettiin suoraan, että tähän asti olemme tasapainottaneet taloutta pitkälti niin sanotulla juustohöylämallilla, mutta se tie alkaa olla kuljettu loppuun.
Huomiossa on samanaikaisesti rehellisyyttä ja realismia.
Rakenteellisia ratkaisuja ei voi enää loputtomiin siirtää seuraaville vuosille tai seuraaville valtuustoille.
Itse haluan nostaa esille sen, missä meidän todellinen haasteemme tällä hetkellä on.
Vaikka käyttötalous pysyi kohtuullisen hyvin hallinnassa ja vuosikate oli lähes poistojen tasolla, velkaantumisen paine ei ole poistunut mihinkään. Se johtuu siitä, että investointitasomme on ollut jo pitkään korkeampi kuin kaupungin talous kestävällä tavalla kantaa.
Karkeasti arvioiden puhumme noin 10 miljoonan euron rakenteellisesta epätasapainosta investointitason ja tulorahoituksen välillä, siis hyvänä vuonna. Huonompana vuonna puhutaan helposti vielä merkittävästi suuremmasta summasta.
Siksi meidän pitäisi lähivuosina pystyä tekemään vähintään noin 10 miljoonan euron ylijäämäisiä tuloksia, jos haluamme aidosti hillitä velkaantumista ilman, että kaupungin kehitys pysähtyy.
Samanaikaisesti meidän täytyy pystyä käymään myös rehellistä keskustelua investoinneista. Kaikkea tarpeellistakaan ei välttämättä voida toteuttaa yhtä aikaa.
Meren rannalla oppii nopeasti, ettei suuntaa voi korjata vasta karille ajon jälkeen. Siksi meidän pitää pystyä arvioimaan entistä tarkemmin, mitkä investoinnit ovat kaupungin tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeimpiä ja missä aikataulussa ne ovat taloudellisesti kestävällä tavalla toteutettavissa.
Aivan varmasti jostain on myös luovuttava ja joitain hankkeita siirrettävä.
Tilinpäätöksemme käsittelyn yhteydessä voi todeta, ettei kuntien toimintaympäristöä ole viime vuosina helpotettu myöskään valtion suunnasta.
Moni kunta odotti valtionosuusuudistukselta oikeudenmukaisempaa mallia sote-uudistuksen jälkeiseen tilanteeseen. Siksi on vahinko, ettei maan hallituksessa löydetty asiassa yhteistä säveltä. Nyt uudistus kariutui ja sen voimaantulo siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, parhaimmillaankin ehkä jopa vuoteen 2029 asti.
Nykyinen järjestelmä kohtelee monia Kymenlaakson kuntia edelleen epäoikeudenmukaisesti niin sanottujen sotehäntien vuoksi. Meille tällä on hyvin konkreettinen merkitys. Kotkan osalta puhutaan noin 8 miljoonasta eurosta vuodessa. Jos uudistus lykkääntyy vuoteen 2029 tai jopa 2030 asti, puhutaan Kotkan osalta käytännössä arviolta 16–24 miljoonan euron vaikutuksesta.
Keltakallion akkuklusterin eteneminen on koko alueelle historiallinen mahdollisuus ja osoitus siitä, että Kotkalla on edelleen kykyä houkutella uuden teollisuuden investointeja.
Keltakallion kaltaisissa hankkeissa ei ole kyse vain yksittäisestä investoinnista. Kyse on siitä, syntyykö tänne tulevina vuosina työtä, verotuloja ja uskoa siihen, että myös nuorilla on tulevaisuus tällä alueella.
Mutta investoinnit eivät yksin riitä, jos emme samalla huolehdi asukkaistamme ja henkilöstön työkyvystä.
Pidän hyvänä, että henkilöstökertomuksessa puhutaan suoraan jaksamisesta, muutoksen kuormituksesta ja siitä, ettei kukaan pärjää yksin.
Tarkastuslautakunta muistuttaa arviointikertomuksessaan aivan oikein, että päätösten lykkääminen ei poista ongelmia, vaan kasvattaa niitä.
Siksi meidän on uskallettava tehdä ratkaisuja ajoissa, mutta samalla muistettava, ettei kaupunki ole vain talouslukuja ja taulukoita. Kaupunki on ihmisten arkea, työtä, palveluita ja uskoa tulevaisuuteen.
Minä ajattelen niin, että tämän tilinpäätöksen tärkein viesti ei ole se, että kaikki olisi hyvin. Eikä myöskään se, että kaikki olisi huonosti.
Mielestäni tärkein viesti on:
Kotka on edelleen kaupunki, jolla on kyky tehdä vaikeinakin aikoina yhteistyötä, kantaa vastuuta ja katsoa eteenpäin.
