Kotkan korkeakoulutuksen seuraava askelLauantai 12.9.2026 klo 22.08 LUT-yliopisto on päättänyt lopettaa Xamkin kanssa selvitettyjen yhteistyövaihtoehtojen valmistelun. Ratkaisu ei selvityksen perusteella ole kovin yllättävä. Uusien yliopistokampusten rahoitus jäi avoimeksi, ja niiden kasvumahdollisuudet vaativat vielä lisäselvityksiä. LUT on arvioinut asiaa omien kasvutavoitteidensa ja taloudellisten mahdollisuuksiensa kannalta. Päätöstä on kunnioitettava. Meidän tehtävämme Kotkassa on huolehtia siitä, että koulutus ja osaaminen vahvistuvat täällä myös tulevaisuudessa. |
PISA menestys ei ratkea pelkällä rahalla, eikä ilman sitäKeskiviikko 9.9.2026 klo 8.18 Kun PISA-tulokset heikkenevät, suomalainen keskustelu löytää nopeasti tutut syylliset: liian vähäiset resurssit, digilaitteet, opetussuunnitelman, vanhemmat tai nuoret itse. Nyt myös maahanmuuton. Koulun ongelmiin tuskin löytyy yhtä selitystä. Edellä mainitut varmasti osatekijöitä. Siksi ratkaisutkin vaativat enemmän kuin yhden asian korjaamista. |
Kasvua lähes 3,4 miljardilla, mutta mitä rahalla saadaan?Sunnuntai 6.9.2026 klo 14.38 Suomi tarvitsee lisää investointeja, työpaikkoja ja talouskasvua. Siitä tuskin on suurta poliittista erimielisyyttä. Paljon vaikeampi kysymys on, millä keinoilla kasvua saadaan aikaan. Hallitus alentaa yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Päätöstä perustellaan yritysten toimintaedellytyksillä, investoinneilla ja talouskasvulla. Valtiovarainministeriön vuoden 2027 budjettiarvion mukaan veronalennus vähentää verotuloja noin 842 miljoonaa euroa vuodessa. Neljässä vuodessa puhutaan lähes 3,4 miljardista eurosta. Kun kasvun vauhdittamiseen käytetään tämän kokoluokan summa, on perusteltua kysyä, mitä rahalla saadaan. |
Sähköverkon jonosäännöillä ei saa lukita Suomen teollista karttaaKeskiviikko 2.9.2026 Verkkoliittymän jonosääntö kuulostaa tekniseltä yksityiskohdalta. Todellisuudessa sillä voidaan vaikuttaa siihen, minne Suomen seuraavat miljardiluokan investoinnit ja työpaikat syntyvät. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee sähkömarkkinalain muutosta, joka antaisi verkkoyhtiöille nykyistä selvemmän mahdollisuuden asettaa liittymispyyntöjä tärkeysjärjestykseen silloin, kun kapasiteetti ei riitä kaikille. Tarve on todellinen. Fingridin mukaan datakeskushankkeilla oli elokuun puolivälissä liittymissopimuksia lähes viiden gigawatin edestä. Kaikki varauksen tehneet hankkeet eivät kuitenkaan välttämättä toteudu täydessä laajuudessaan. |
Paperilla syntyvä säästö voi tulla arjessa kalliiksiMaanantai 31.8.2026 klo 21.20 Kesän aikana sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta käyty keskustelu keskittyi pitkälti siihen, millä perusteilla avustuksia jatkossa myönnetään. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin alkuperäiset linjaukset olisivat rajanneet rahoituksen ulkopuolelle muun muassa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai neuvontaan keskittyviä toimintoja. Linjaukset herättivät arvostelua myös hallituksen sisältä. Lopulta avustusasetusta valmisteltiin uudelleen ja hallitus päätti painottaa kohtaavaa työtä. |
Puolustuksen miljardeista on puhuttava myös euroina ja työpaikkoinaKeskiviikko 26.8.2026 klo 16.10 Kotkassa ja koko Kaakkois-Suomessa turvallisuuspolitiikka ei ole vain keskustelua puolustusbudjetin prosenteista. Itärajan läheisyys, Suomen suurin yleissatama, kansainväliset kuljetusketjut ja huoltovarmuus tekevät turvallisuudesta osan alueemme arkea. Suomen puolustusmenojen arvioidaan kasvavan 7,8 miljardista eurosta vuonna 2027 noin 11,4 miljardiin vuonna 2031. Puolustuksen vahvistamisesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Vaikeampi kysymys kuuluu: mistä nämä miljardit otetaan? |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puolustuksen miljardeista on puhuttava myös euroina ja työpaikkoina |
Kunnan pitää tavoitella kasvua, mutta se ei saa jäädä kasvun armoilleTorstai 13.8.2026 klo 12.29 Lähes jokainen kunta tavoittelee strategiassaan investointeja, työpaikkoja ja vahvempaa veropohjaa. Harvempi kertoo yhtä selvästi, mitä tehdään, jos odotettu kasvu ei toteudukaan. Talouskasvu, investoinnit ja uudet työpaikat ovat kunnille välttämättömiä. Ne vahvistavat veropohjaa, synnyttävät kysyntää paikallisille yrityksille ja auttavat rahoittamaan palveluja. Kunnan taloutta ei kuitenkaan voi rakentaa vain suotuisan kehityksen varaan. Kasvu voi jäädä pitkäksi aikaa hitaaksi, investoinnit viivästyä ja korkotaso tai muut kustannukset nousta nopeasti. |
Kun kokeilu ei toimi, sitä ei pidä laajentaaPerjantai 7.8.2026 Hallituksen 65 vuotta täyttäneille suunnatun Kela-korvauskokeilun tavoite oli ymmärrettävä: nopeuttaa lääkäriin pääsyä ja keventää hyvinvointialueiden kuormitusta. Hyvä tavoite ei kuitenkaan riitä. Kokeilua on arvioitava avoimesti sen mitattavien vaikutusten perusteella. Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto Kela-korvauskokeilusta on karua luettavaa. Kokeilua valmisteltaessa arvioitiin, että yksityisillä yleislääkäreillä tehtäisiin noin miljoona korvattavaa käyntiä vuodessa. Kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana käyntejä kertyi vain noin 123 000. Vielä olennaisempaa on se, ettei kokeilu ainakaan toistaiseksi ole havaittavasti vähentänyt julkisen perusterveydenhuollon kontakteja kokonaisuudessaan. |
Ceutassa petti raja? Suomessa sisäministerin harkintaTorstai 6.8.2026 klo 10.20 Ceutan tapahtumia ei pidä vähätellä. Espanjan myöhemmin ilmoittamien lukujen mukaan noin 72 000 ihmistä ylitti rajan lyhyessä ajassa. Kymmeniä ihmisiä kuoli. Rajavalvonta petti vakavasti. Espanja kuitenkin palautti tilanteen nopeasti hallintaan. Tiistaihin mennessä noin 70 000 tulijaa oli palannut Marokkoon. EU-maat arvioivat Espanjan toimineen tilanteen alettua nopeasti ja tehokkaasti. Suomen hallituksen toiminnasta ei voi sanoa samaa. Perjantaina Suomi puhui kolmella eri äänellä. |
Suomen talous kasvaa, seuraavaksi työn on seurattava perässäTorstai 30.7.2026 klo 9.44 Suomen taloudesta saatiin tänä aamuna aidosti hyvä uutinen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Kun talous kasvoi 0,9 prosenttia myös alkuvuonna, kyse ei ole enää vain yhdestä valoisasta tilastopisteestä. Suomessa on perusteltua puhua kasvukäänteestä. Minusta hyvää uutista ei pidä yrittää selittää huonoksi vain siksi, että hallitus on eri poliittista väriä. Pitkän pysähtyneisyyden jälkeen kasvu on koko Suomen etu. Yritysten tilauskirjoissa, investointipäätöksissä ja kotitalouksien luottamuksessa myönteisellä suunnanmuutoksella voi olla suuri merkitys. |
Automaation pitää vähentää työtä, ei vain siirtää sitäKeskiviikko 29.7.2026 klo 9.30 Sosiaaliohjaajana olen oppinut, ettei ihminen aina osaa kertoa tilanteestaan, sillä tavalla kuin palvelujärjestelmä odottaa. Hätä voi tulla esiin epäselvästi, olennaiset asiat voivat jäädä kertomatta ja yhden ongelman taustalta voi löytyä monta muuta. Siksi suhtaudun harkiten suunnitelmaan, jossa automaatio voisi arvioida ihmisen hoidon tarvetta ja sen kiireellisyyttä. En siksi, että vastustaisin teknologiaa. Päinvastoin. Minusta hoitajan työaikaa ei pidä käyttää rutiineihin, jotka voidaan hoitaa turvallisesti toisella tavalla. Jos digitaalinen palvelu nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vapauttaa ammattilaisten aikaa potilaille, sitä kannattaa hyödyntää. Mutta hyödyt pitää osoittaa. Pelkkä lupaus sujuvammasta palvelusta tai säästyvästä työajasta ei riitä. |
Työ puoluehallituksessa jatkuuTiistai 26.5.2026 SDP puoluekokous Tampereella valitsi minut maanantaina puoluehallituksen jäseneksi kaudelle 2026–2028. Olen aidosti kiitollinen tästä luottamuksesta. Puoluehallitus ei ole vain puolueorganisaation toimielin. Se on paikka, jossa rakennetaan SDP poliittista suuntaa tuleville vuosille. Siellä valmistellaan puolueen tavoitteita eduskuntavaaleihin, linjataan keskeisiä poliittisia painopisteitä ja käytännössä myös rakennetaan pohjaa sille, millaisia tavoitteita SDP mahdollisissa tulevissa hallitusneuvotteluissa aikanaan puolustaa. |
Vahva Suomi ei synny oikeuslaitosta murentamallaLauantai 23.5.2026 Hallitus on halunnut rakentaa kuvaa vahvasta Suomesta. Puheissa korostuvat turvallisuus, rajat ja varautuminen. Silti samaan aikaan ollaan valmiita säästämään oikeusvaltion ydintoiminnoista. Monet alan asiantuntijat ovat huolissaan leikkauksista syyttäjälaitokseen ja tuomioistuimiin. Juristiliitto on varoittanut, että kehysriihen suunnittelemat leikkaukset voisivat tarkoittaa jopa satojen työpaikkojen vähentymistä oikeudenhoidosta. Se näkyisi väistämättä pidempinä käsittelyaikoina tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa. Kyse ei ole pienestä asiasta. Tavalliselle ihmiselle oikeusvaltio tarkoittaa lopulta hyvin konkreettisia asioita: kuinka nopeasti rikos käsitellään, saako oikeusapua silloin kun sitä tarvitsee ja voiko päätöksiin luottaa ilman vuosien odottamista. Yrityksille toimiva oikeusvaltio tarkoittaa ennakoitavaa toimintaympäristöä ja sujuvia prosesseja. |
TilinpäätöspuheenvuoroMaanantai 18.5.2026 klo 18.20 (Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro tilinpäätöksestä) Vuosi 2025 oli Kotkalle vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta lopulta ennakoitua parempi. Kun alkuperäinen alijäämäennuste oli lähes 10 miljoonaa euroa ja lopullinen tulos jäi noin 860 000 euroa miinukselle, kertoo se vastuullisesta työstä koko organisaatiossa. Minusta kaupunginjohtajan katsauksessa oli yksi hyvin tärkeä havainto. Siinä todettiin suoraan, että tähän asti olemme tasapainottaneet taloutta pitkälti niin sanotulla juustohöylämallilla, mutta se tie alkaa olla kuljettu loppuun. |
Kiitos luottamuksesta jäsenäänestyksessä, katse tulevaisuuteenLauantai 16.5.2026 klo 9.11 SDP:n Kaakkois-Suomen eduskuntavaaliehdokkaiden jäsenäänestyksen tulokset on julkaistu ja päällimmäinen tunteeni on syvä kiitollisuus. Sijoittumiseni tämän maantieteellisesti suuren vaalipiirin kolmanneksi, heti istuvien kansanedustajiemme rinnalle, on vahva luottamuksen osoitus alueen jäsenistöltä. Se, että saan näin yhtenäisen ja vahvan tuen yli maakuntarajojen, Etelä-Savon sydämestä aina Kaakonkulmalle asti, vetää nöyräksi, mutta tekee samalla erittäin päättäväiseksi. Minulle politiikka ei ole pikajuoksua vaan kestävyyslaji. Vaikeiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen vaatii kykyä katsoa pintaa syvemmälle, ymmärtää suuria kokonaisuuksia ja uskaltaa tehdä ratkaisuja, jotka kantavat vuosia eteenpäin. Se vaatii analyyttistä otetta ja kykyä nojata tietoon. |
Hiljaiset satamat ovat varoitusmerkki koko SuomelleSunnuntai 10.5.2026 Satamissa talouden suunnan oppii usein näkemään ennen talousennusteita. Kun virrat hiljenevät Kotkassa ja Haminassa, kyse ei ole vain rannikon tilanteesta. Se kertoo paljon myös Suomen suunnasta. Kymenlaaksossa maailman muutokset näkyvät nopeasti. Itärajan sulkeutuminen, epävarmuus kansainvälisessä taloudessa ja turvallisuustilanteen muutos eivät täällä näy vain uutisissa, vaan arjessa, yritysten näkymissä ja ihmisten tulevaisuudenuskossa. |
Pelkkä leikkaaminen ei rakenna tulevaisuuttaKeskiviikko 29.4.2026 klo 10.43 Suomessa käydään juuri nyt paljon keskustelua velasta, leikkauksista ja julkisen talouden suunnasta. Keskustelu on tärkeää, sillä talouden realiteetteja ei voi ohittaa. Silti tuntuu, että jotain olennaista jää liian vähälle huomiolle, yhteiskunnan toimintakyky ja ihmisten luottamus siihen, että tämä maa pitää huolta myös huomenna. Moni suomalainen kokee nyt epävarmuutta. Huoli ei koske vain omaa toimeentuloa, vaan myös sitä, toimiiko yhteiskunta enää samalla tavalla kuin ennen. Pääseekö hoitoon silloin kun tarvitsee? Löytyykö lapselle tukea ajoissa? Työsuhteen pysyvyys? Hyvinvointiyhteiskunta ei yleensä murene yhdellä päätöksellä. Se murenee hitaasti, jos ihmiset alkavat menettää luottamustaan siihen, että yhteiskunta toimii myös huomenna. |
Köyhyyden kasvu ei ole mielipidekysymysSunnuntai 5.4.2026 SOSTEn tuore raportti on karua luettavaa. Suomi on asettanut tavoitteeksi vähentää köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä, mutta kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan. Vuonna 2019 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 838 000 ihmistä. Vuoteen 2024 mennessä määrä oli kasvanut jo 958 000:een. Kyse ei ole yhdestä mittarista tai tulkinnasta. Pienituloisuus on kasvanut, toimeentulovaikeudet lisääntyneet ja köyhyys syventynyt. Yhä useampi joutuu turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Järjestelmä ei toimi niin kuin sen pitäisi. |
Sote-järjestelmä järjestelmä hakee paikkaansaTorstai 2.4.2026 (kirjoitus julkaistu Kaupunkilehti PK-Ankkurissa 1.4.2026) Kun hyvinvointialueet aloittivat, moni ajatteli, että nyt yksi iso kokonaisuus selkeytyy. Vastuut eriytyvät, päätöksenteko yksinkertaistuu ja kuntien arki kevenee. No, ei mennyt ihan niin. Viime viikkoina on nähty päätöksiä, jotka kertovat enemmän epävarmuudesta kuin valmiista mallista. Hyvinvointialueille annettiin lisäaikaa alijäämien kattamiseen, rahoitusmallia korjataan taas hieman ja päälle perustetaan uusi työryhmä pohtimaan, miten kuntien, alueiden ja valtion yhteistyö oikeastaan pitäisi järjestää. Tämä on politiikan arkea, valitettavasti. |
Kotka selvisi, mutta helpolla emme pääseMaanantai 30.3.2026 klo 19.21 Kotka teki lähes nollatuloksen. Se on hyvä uutinen. Mutta tarkemmin katsottuna kuva onhivenen toisenlainen. Kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla. Valtio siirtää vastuuta kunnille ilman, että rahoitus seuraa mukana. |
