Arvio kehysriihestä, osa 2

Tällä kertaa arvioita itse kehysriihen päätöksistä. Olen ennen kaikkea huolissani tehtyjen päätösten vaikutuksista tavallisen keskituloisen palkansaajaperheen talouteen. En ole niinkään huolissaan ihan kaikkein pienituloisimpia koskevista päätöksistä, koska tehdyt päätökset heidän osaltaan ei ole ihan niin huonoja kuin esim. Vasemmistoliitto on antanut ymmärtää. En myöskään jaa heidän näkemystään siitä, että ratkaisut ovat tuloeroja kasvattavia jota he pitivät hallituksesta lähdön syynä. Vaikka indeksileikkausta on kompensoitu verotusratkaisulla voi esittää kysymyksen, että onko tehty päätös kansantaloudellisesti järkevä? Tällä veroparatiisien kukoistuksen aikaudella solidaarinen se ei ainakaan ole. 

Tällä kertaa arvioita itse kehysriihen päätöksistä. Olen ennen kaikkea huolissani tehtyjen päätösten vaikutuksista tavallisen keskituloisen palkansaajaperheen talouteen. En ole niinkään huolissaan ihan kaikkein pienituloisimpia koskevista päätöksistä, koska tehdyt päätökset heidän osaltaan ei ole ihan niin huonoja kuin esim. Vasemmistoliitto on antanut ymmärtää. En myöskään jaa heidän näkemystään siitä, että ratkaisut ovat tuloeroja kasvattavia jota he pitivät hallituksesta lähdön syynä.

Verotuksen osalta hyvänä kehysriihen tuloksissa voi pitää sitä, että pienituloisten verotusta kevennetään korottamalla perus- ja ansiotulovähennystä. Lisäksi veronkorotukset painottuvat suurituloisiin. Kehysriihessä kiristettiin pääoma-, perintö- ja lahjaveroja. Myös päätös suurituloisimpien ns. solidaarisuusveron jatkamisesta ja sen alarajan laskeminen 90 000 euron vuosituloihin vievät verotusta solidaarisempaan suuntaan. Hyvätuloiset maksavat siis jatkossa enemmän, ja pienistä tuloista jää jatkossa verojen jälkeen käteen enemmän kuin aikaisemmin. Hyvätuloisilta kerätään noin 500 miljoonaa euroa enemmän, pienituloisilta 100 miljoonaa euroa vähemmän. Kuntatalouden kannalta huolenaiheeksi jää se, että jääkö perus- ja ansiotulojenvähennysten muutosten vaikutus kuntien maksettavaksi. Hallitusohjelman mukaisesti tämä vaikutus kuntien verokertymään pitää kompensoida täysimääräisesti, jotta kuntien tuottamien palvelujen rahoitus ei entisestään vaarannu.

Vasemmistoliito antoi vähän valheellista kuvaa siitä, että pienempituloisten etuisuuksia leikataan. Tai lievennetään vähän väitettä ja sanotaan, että heidän sanomansa mikä uutisoitiin, ei ollut ihan päätösten mukainen. Tosiasiassahan kehysriihessä pienennettiin etuuksiin tulevaa indeksitarkastusta samalle tasolle kuin palkkoihin tulevat korotukset. Etuuksiin siis tulee korotus, mutta korotus on vuonna 2015 normaalia pienempi. Näin siksi, että ensi vuonna korotus ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin vaan palkkojen nousuun, ja nyt palkat nousevat hitaammin kuin hinnat. Tällaisia tukia ovat mm. takuueläke ja työmarkkinatuki.

Kenenkään voimassa oleva etuisuus ei siis pienene (pois lukien lapsilisät) nykyisestä. Niihin ei vaan tehdä niin isoa korotusta kuin mitä olisi tullut ilman nyt tehtyjä päätöksiä. Tämän haluan tuoda esiin, koska Vasemmistoliiton uutisoidusta kannasta on voinut saada kuvan, että olemassa olevia etuuksia leikataan. Lisäksi on huomautettava, että kaikkein köyhimpien kohdalla on hyvää se, että toimeentulotukea nostetaan ensi vuonna aivan samalla tavoin kuin ennenkin eli samaa tahtia hintojen nousun kanssa. Toimeentulotuki on kuitenkin se perusturvan osa, joka on suunnattu kaikkein köyhimmille.

Suomessa on ollut kattava perusturva ja toimeentulotuki on tarkoitettu "tilapäiseksi tueksi". Lähtökohtana tulisi olla, että olemassa olevilla etuuksilla (eläkkeet, työttömyysturva, sosiaalietuudet) olisi mahdollista tulla toimeen ilman, että tarvitsisi tukeutua toimeentulotukeen kuin erityisissä tilanteissa. Hallitus on pyrkinyt parantamaan taipaleensa aikana perusturvanvarassa olevien asemaa. Siinä mielessä tehty indeksileikkaus ei tue tuota linjaa. Valitettavasti leikkaus tulee heikentämään myös kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa ja siten heikentää kotimaista kysyntää. Tässä taloustilanteessa ratkaisua ei ole omiaan lisäämään hallituksen tavoitetta kasvusta.

Tehdyistä leikkauksista kärsivät kaikki, mutta ehkäpä eniten aivan tavalliset palkansaajalapsiperheet. Kehysriihen päätökset voivat pahimmilla merkitä perheissä 100-150 euron vaikutuksen käytettävissä olevaan rahaan per kuukausi. Samaan perheeseen voi kohdistua lapsilisien leikkaus, kiinteistöverojen nosto, tuloverojen nousu, polttoaine- ja ajoneuvoverojen nosto, työmatkakulujen verovähennyksen heikennys ja asuntolainan verovähennyksen heikennys. Monessa lapsiperheessä se on iso raha ja toivon, ettei sen puuttuminen ala näkymään kotimaisessa kulutuksessa.

Edellä mainitun huolen lisäksi kehysriihen päätöksistä erityisesti kulmakarvoja nostatti hallituksen koskeminen lapsilisiin. Itse olisi sen jättänyt tekemättä kahdesta syystä. Joista ensimmäinen on se, että hallitus on jo aiemmin tekemillään päätöksillään kertaalleen säästänyt lapsilisistä heikentämällä sen reaaliarvoa luopumalla indeksikorotuksesta. Mielestäni isku toiselle poskelle olisi nyt saanut jäädä tekemättä.  Toinen syy on ihan pelkästään arvosyy. Mielestäni säästöt on kyettävä löytämään jostain muualta kuin lapsiperheiden universaalista etuudesta.

Demarilasein päätöksiä katsoessa on myös ihmeteltävä hallituksen tekemää päätöstä ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksesta.  Tosi asiasta hallitus neuvottelee vielä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja tavoitteena on kohdistaa säästö kaikkein korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin. Työttömyysturvan leikkauksilla on tavoitteena sääsää 50 miljoonaa euroa, joten epäilen säästön kohdistuvan yllättävän moneen. Tähän kysymykseen liittyy myös mielestäni arvokysymys. Ei ole oikein, että työpaikkansa menettäneet joutuvat kantamaan taakkaa valtiontalouden sopeutuksesta.

Työttömyysturva ratkaisu saattaa myös heikentää ja vaikeuttaa hallituksen ja ammattijärjestöjen välistä yhteistyötä.  Täytyy vähän ihmetellä työttömyysturvan leikkaamista koska syksyllä tehdyn työmarkkinaratkaisun yhteydessä hallitus sitoutui työttömyysturvan uudistamiseen. Odotan, että tulevissa neuvotteluissa löydetään oikeudenmukainen ja solidaarinen ratkaisu.