Kuten varmaan tiedätte, niin Suomi ja tarkemmin Kotka-Haminan seutu käy tällä hetkellä kovaa kisaa miljardin euron investoinnista Hollannin ja Rotterdamin kanssa. Kyseessä on UPM:n biojalostamo-hanke.
Saman aikaisesti Suomi ja Kotka-Haminan seutu, kuten myös mm. Vaasan seutu käy kovaa kansainvälistä kilpailua akkuklusteriin ja sen arvoketjuun kuuluvista satojen miljoonien yhteensä miljardiluokan investoinneista.
Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtajana olen saanut olla mukana näihin hankkeisiin liittyvässä edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä. Tämän työn yhteydessä olen kiinnittänyt huomion yhteen seikkaan, jonka haluan nostaa esiin.
Kuten varmaan tiedätte, niin Suomi ja tarkemmin Kotka-Haminan seutu käy tällä hetkellä kovaa kisaa miljardin euron investoinnista Hollannin ja Rotterdamin kanssa. Kyseessä on UPM:n biojalostamo-hanke.
Saman aikaisesti Suomi ja Kotka-Haminan seutu, kuten myös mm. Vaasan seutu käy kovaa kansainvälistä kilpailua akkuklusteriin ja sen arvoketjuun kuuluvista satojen miljoonien yhteensä miljardiluokan investoinneista.
Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtajana olen saanut olla mukana näihin hankkeisiin liittyvässä edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä. Tämän työn yhteydessä olen kiinnittänyt huomion yhteen seikkaan, jonka haluan nostaa esiin.
Ison kansainvälisen investoinnin yhteydessä tänne pyrkivä toimija joutuu etsimään neuvottelu- ja yhteistyökumppaneita useammasta eri ministeriöstä. Pahimmillaan saatetaan osua niin TEM:n, LVM:n, VM:n ja Ympäristöministeriön luukulle asiaa hoitamaan.
Ministeriöt varmasti tekevät parhaansa, mutta kansainvälisen investoijan näkökulmasta toimintakenttä on levällään kuin haulikolla ammuttu savikiekko. Mikä pahinta, niin monesti tuntuu puuttuvan ministeriöiden välinen koordinointi ja sen vuoksi toiminta ei aina näyttäydy ulospäin kovin johdonmukaisena.
Tämä sama pätee myös kotimaisiin isoihin mega-investointeihin, joskin kotimaisilla toimijoilla on jo valmiiksi käsitys, miten apparaatti toimii ja mistä etsiä oikeaa narun päätä.
Kansainvälisessä kilpailussa meillä on vastassa maita, joissa valtiotason toiminta on organisoitu meitä yksinkertaisemmin ja selkeämmin. Monessa maassa on yhden luukun periaate. Sen luukun takaa löytyy myös koordinointivastuu. Hollannissa investoija pääsee mondolle juoksemaan sataa metriä, Suomessa syksyiselle maastojuoksuradalle tarpomaan viittä kilometriä.
Mielestäni olisi Suomessakin lajinvaihdon aika. Ehdotankin, että yhtenä vaihtoehtona voisi olla esim. suoraan vn. kanslian alla oleva yksikkö, joka toimisi yhden luukun periaatteella ja joka vastaisi isojen investointien osalta ministeriöiden välisestä koordinaatiosta. Eli luukku, josta löytyisi oikeat narut ja mikä parasta niiden toiset päät heiluttaisivat samaa kouraa.
Arvoisa pääministeri, puheenjohtaja ja kokousväki
Meidän on oltava jatkossa kilpailukyisempiä myös hallintomme osalta pärjätäksemme kansainvälisessä kilpailussa investoinneista.
Loppuun vielä totean, että kannustan SDP:tä toimimaan niin, että Suomen metsät, niiden hoito ja kasvattaminen, kuten myös niiden suojelu sekä niistä päättäminen on jatkossakin omissa käsissämme. Toivon meiltä myös kykyä erottaa keskustelussa sademetsä ja talousmetsäksi istutettu männikkö tai kuusikko. Lisäksi on syytä myös ymmärtää se, että moni metsäteollisuuden uusi korkeanteknologian tuote, joka auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa jää syntymättä ilman paperi- tai selluteollisuuden sivuvirtoja.
