Tilinpäätöstiedot valtakunnan tasolla toteutuneista vuoden 2022 sosiaali- ja terveysmenoista ovat alkaneet tipahdella kuntiin. Luvut ovat tulevien vuosien kuntatalouden kannalta juuri niin haastavat kuin loppu vuodesta on ennakoitu monelta taholta.
Taustalla vuoden alusta aloittaneet hyvinvointialueet ja niiden rahoitus. Kuntien verotukseen kohdistuva laskennallinen leikkaus yhdessä kuntien saamien valtionosuuksien romahduksen kanssa näyttää muodostavan melkoisen yhtälön.
Tilinpäätöstiedot valtakunnan tasolla toteutuneista vuoden 2022 sosiaali- ja terveysmenoista ovat alkaneet tipahdella kuntiin. Luvut ovat tulevien vuosien kuntatalouden kannalta juuri niin haastavat kuin loppu vuodesta on ennakoitu monelta taholta.
Taustalla vuoden alusta aloittaneet hyvinvointialueet ja niiden rahoitus. Kuntien verotukseen kohdistuva laskennallinen leikkaus yhdessä kuntien saamien valtionosuuksien romahduksen kanssa näyttää muodostavan melkoisen yhtälön.
Tämän yhtälön kanssa vuodatetaan tänä keväänä verta, hikeä ja kyyneleitä Suomen kunnissa. Eikä alueemme kunnat todellakaan tee tässä asiassa poikkeusta. Koko Kymenlaaksosta tulee lähtemään nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä valtionosuuksia yli 20 miljoonaa euroa enemmän kuin vielä syksyllä näytti. Nämä leikkaantuvat eurot ovat poissa kunnilta ja ennen kaikkea kuntiin jääneiden palvelujen tuottamisesta.
Lopputulema näyttää olevan kuntien kannalta sellainen, johon pakko ottaa kantaa vaalien jälkeisissä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Sote-uudistus oli välttämätön, mutta sen seurauksena ei voi olla kuntatalouksien romahtaminen. Tulevassa hallitusohjelmassa onkin sovittava pikaisesti tehtävästä valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta.
Kuntiin jääneistä palveluista tällä hetkellä puhututtaa peruskoulun tilanne. Peruskoulun sanotaan olevan pahassa kriisissä. Kriisille on julkisuudessa löydetty jo monia syitä.
Oma ajatukseni kriisin syyksi on viimeisin opetussuunnitelmauudistus. Mielestäni se on ollut suorastaan fiasko, jonka kanssa ovat lirissä niin opettajat kuin oppilaatkin. Hallitusohjelmassa onkin oltava kirjattuna kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen lisäksi peruskoulun opetussuunnitelman uudistaminen.
Piirtäkööt suunnitelman ne, kellä on liidut eli tehdään tällä kertaa uudistus opettajavetoisesti. Opetushallituksen virkamiehet ja niiden koulutuskonsultit olkoot suunnitelmaa tehtäessä jälki-istunnossa edellisen fiaskon jäljiltä.
