Investointeja pitää osata myös vastaanottaa

Googlen suuri investointisuunnitelma on Suomelle hyvä uutinen. Haminan investoinnit voivat tuoda myös Kotkaan ja muualle Kymenlaaksoon rakennustöitä, tilauksia yrityksille ja kysyntää uusille osaajille.

Samalla moni suomalainen kysyy aivan aiheellisesti, mitä valtava sähkönkulutuksen kasvu tarkoittaa omalle sähkölaskulle. Teollisuudessa mietitään, riittääkö verkossa tilaa oman tehtaan uudistamiseen tai laajentamiseen.

Näihin kysymyksiin valtiovallalla pitäisi olla kunnolliset vastaukset. Ihmisten huoli ei poistu sillä, että investoinnin suuruutta toistetaan riittävän monta kertaa.

Googlen suuri investointisuunnitelma on Suomelle hyvä uutinen. Haminan kehitys merkitsee mahdollisuuksia myös Kotkalle ja koko Kymenlaaksolle. Rakentaminen, yritysten tilaukset ja uudenlainen osaaminen ovat asioita, joiden eteen alueellamme tehdään jatkuvasti töitä.

Samalla moni suomalainen kysyy aivan aiheellisesti, mitä valtava sähkönkulutuksen kasvu tarkoittaa omalle sähkölaskulle. Teollisuudessa mietitään, riittääkö verkossa tilaa oman tehtaan uudistamiseen tai laajentamiseen.

Näihin kysymyksiin valtiovallalla pitäisi olla kunnolliset vastaukset. Ihmisten huoli ei poistu sillä, että investoinnin suuruutta toistetaan riittävän monta kertaa.

Olen viime viikkoina perehtynyt sähkömarkkinalain valmisteluun. Mitä pidemmälle asiaa olen käynyt läpi, sitä enemmän olen pohtinut valmistelun ajoitusta. Suuria sähköä käyttäviä investointeja on tavoiteltu pitkään. Miksi niiden vastaanottamisen pelisääntöjä viimeistellään nyt näin kiireellä?

Hallitus hyväksyi Googlelle tarkoitetut laajat maakaupat Muhoksella ja Kajaanissa jo marraskuussa 2024. Tammikuussa 2025 Fingrid puolestaan kertoi Etelä-Suomen uusien suurten sähkönkäyttäjien liittymisrajoituksista. Sekä investointien mahdollisuus että verkon pullonkaulat olivat siis julkisesti tiedossa hyvissä ajoin.

Kehityssuunnan ymmärtämiseen ei tarvittu tietoa Googlen ja Fortumin sopimuksen yksityiskohdista. Hallitus tavoitteli Suomeen lisää paljon sähköä käyttäviä investointeja. Sen olisi pitänyt samalla valmistautua siihen, mitä niiden toteutuminen vaatii sähköntuotannolta ja sähköverkolta.

Nyt sähköverkkoon liittymisen etusijamenettelyä koskeva lakiluonnos on lausunnoilla kolme viikkoa. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kiireellisenä. Lakihanke käynnistyi ennen Googlen syyskuista julkistusta, mutta hallitukselta on silti perusteltua kysyä, miksi näin merkittävän muutoksen käsittelyyn on varattu näin tiukka aikataulu.

Kyse on säännöistä, jotka voivat ratkaista tehtaan laajennuksen, uuden investoinnin sijainnin ja työpaikkojen syntymisen. Kiireen perustelut ja päätösten vaikutukset pitää siksi avata kunnolla.

Myös viestinnässä olisi pitänyt varautua siihen, että ihmiset kysyvät sähköstä ja sen hinnasta. Pääministeri vakuutti julkistuksen yhteydessä sähkön riittävyyttä ja vetosi yhtiöiden suunnitelmiin lisätä tuotantoa ja joustoja. Vakuutusten rinnalle tarvitaan kuitenkin ymmärrettävä selvitys siitä, mihin arviot perustuvat.

Milloin uusi kulutus alkaa? Mitä tuotantoa sitä ennen valmistuu? Miten pärjätään kylmänä ja tuulettomana talvipäivänä? Entä jos datakeskus valmistuu ajallaan mutta voimalaitos tai sähkölinja myöhästyy?

Kaikkea ei voi ennustaa varmasti. Juuri siksi on kerrottava myös oletukset ja epävarmuudet. Liikesalaisuuksia voidaan suojata ja silti käydä avointa keskustelua koko sähköjärjestelmän tulevaisuudesta.

Fortumin ja Googlen sopimuksella on tässä merkitystä. Fortumin mukaan se tukee Loviisan ydinvoimalan käyttöiän jatkamisen investointeja ja tehonkorotuksia. Nykyisen tuotannon säilyminen on tärkeää, ja pitkä sopimus voi antaa investointeihin tarvittavaa varmuutta.

Silti olemassa olevan tuotannon säilyttäminen ja uuden tuotannon rakentaminen on erotettava toisistaan. Pelkkä olemassa olevan sähkön ostajan vaihtuminen ei lisää tuotantoa. Ratkaisevaa on, miten tuotanto ja kulutus kehittyvät yhdessä ja mitä se tarkoittaa muille sähkönkäyttäjille.

Sähkömarkkinalain valmistelussa pitää puolestaan muistaa, että liittymisjärjestyksen muuttaminen ei itsessään tuota lisää sähköä. Sillä jaetaan niukkaa verkkokapasiteettia. Siksi myös jakamisen perusteiden pitää kestää tarkastelu.

Teollisuuslaitos ei yleensä voi siirtää toimintaansa sinne, missä verkossa sattuu olemaan vapaata tilaa. Tehtaalla on työntekijänsä, kuljetusyhteytensä ja tuotantoketjunsa. Sen sähköistämisen tai laajentamisen ehdot on arvioitava nämä tosiasiat huomioiden. Meidän alueellamme satamien ja olemassa olevan teollisuuden merkitys on tässä hyvin konkreettinen.

Myös todellinen kyky vähentää sähkönkulutusta tarvittaessa pitää ottaa huomioon. Jos yritys pystyy luotettavasti joustamaan verkon kannalta vaikeana hetkenä, sillä on arvoa. Sääntöjen pitää tunnistaa tämä.

Pidän tärkeänä, että hallitus esittää julkisesti, miten suurten kulutushankkeiden, sähköntuotannon ja verkon rakentamisen aikataulut sopivat yhteen. Samalla tarvitaan arviot vaikutuksista kotitalouksille, nykyiselle teollisuudelle ja eri alueille. Verkon vahvistamisen kustannuksista ja niiden jakautumisesta on puhuttava yhtä avoimesti kuin investointien hyödyistä.

Kotitalouksilta ja pieniltä yrityksiltä ei voi edellyttää, että ne vain luottavat suurten toimijoiden sopineen kokonaisuuden niidenkin kannalta hyvin.

Kuntapäättäjänä ajattelen tätä melko käytännöllisesti. Kun kaupunki tavoittelee uutta tehdasta, sen pitää valmistautua myös teihin, kaavoitukseen ja muihin toiminnan edellytyksiin. Samaa ennakointia pitää voida odottaa valtiolta. Mittakaava on suurempi, mutta vastuu ei katoa mihinkään.

Haluan, että Googlen investoinnit onnistuvat ja tuovat työtä myös meidän alueellemme. Samalla on huolehdittava kotitalouksien sähkölaskusta ja muiden yritysten mahdollisuuksista kasvaa. Hallituksen vastuulla on sovittaa nämä tarpeet yhteen. Sitä työtä olisi pitänyt tehdä nykyistä aikaisemmin, mutta kiire ei kelpaa perusteeksi jättää sitä nyt puolitiehen.