(Kirjoitus julkaistu Kaupunkilehti Ankkurissa kolumnina)
Niinhän se kalenteri taas kerran näyttää, että on taas yksi vuosi kääntymässä kohti elettyä elämää. Vuoden viimeisimmät päivät pitävät onneksi sisällään joulun. Itselleni se suo oikean ja aidon mahdollisuuden rauhoittua hetkeksi.
Aattona, kun kaikki on valmista, kuin taikaiskusta tulee rauhan tunne. Samaa tunnetta on vaikea löytää minään muuna vuoden päivänä. Se onkin minulle se joulun taika. Taika, joka hävittää mielestä hetkeksi kaiken kiireen.
(Kirjoitus julkaistu Kaupunkilehti Ankkurissa kolumnina)
Niinhän se kalenteri taas kerran näyttää, että on taas yksi vuosi kääntymässä kohti elettyä elämää. Vuoden viimeisimmät päivät pitävät onneksi sisällään joulun. Itselleni se suo oikean ja aidon mahdollisuuden rauhoittua hetkeksi.
Aattona, kun kaikki on valmista, kuin taikaiskusta tulee rauhan tunne. Samaa tunnetta on vaikea löytää minään muuna vuoden päivänä. Se onkin minulle se joulun taika. Taika, joka hävittää mielestä hetkeksi kaiken kiireen.
Voi vain nauttia hetkestä. Ilman, että miettisi mennyttä tai murehtisi tulevaa. Toisin kuin arkena, jolloin helposti vain paahtaa pysähtymättä eteenpäin. Omissa ajatuksissaan. Kenties miettimässä mikä elämässä on todella tärkeää. Ehkäpä se tärkein onkin juuri siellä, keskellä kaikkea kiirettä. Löytäisi jos malttaisi kiireiltään hetkeksi pysähtyä.
Pysähtyminen hetkeksi, muulloinkin kuin jouluna, tekisi nykyajassa hyvää meille kaikille. Voin olla väärässä, mutta minusta tuntuu maailman muuttuvan päivä päivältä hektisemmäksi. Asiat tulevat ja menevät, suorastaan vilahtavat silmiemme edestä. Perässä pysyminen on eilistä vaikeampaa. Pysähtyminen edes hetkeksi on riski kyydistä jäämiselle.
Hektisyyden tunnetta ovat lisänneet aikamme suurimmat vitsaukset. Erilaiset appit puhelimessa. Sellaisiksi olen sosiaalisenmedian sovelluksia alkanut kutsua. Tiktokin käyttäjät tylsistyvät sekunneissa näkemäänsä. X:n käyttäjät hyökkäävät yhtä nopeasti kanssakeskustelijoiden kimppuun solvauksia ladellen. Facebookin puskaradioissa ei pysähdytä hetkeksikään miettimään miltä oma kommentti tuntuu muiden nahoissa.
Salaman nopean reagoinnin vaade pakottaa mielipiteen muodostamiseen asiaan kuin asiaan valonnopeudella. Ei ole varaa pysähtyä miettimään asian taustoja tai vaikutuksia. Jos jäät, olet auttamattomasti myöhässä. Muut ovat jo seuraavan aiheen kimpussa. Ei ole kiireettömän puuhaa.
Ei ole monella jouluun valmistautuminenkaan. He, jotka osaavat pysähtyä hetkeksi laatimaan suunnitelman valmistautumiselle, selviävät vähemmällä kiireellä. Itse kuulun niihin, jotka vielä aattona viimeisiä lahjoja etsii. No vahvasti oma vika. Niin kuin kiire yleensä.
Toivotan kaikille tasapuolisesti oikein rauhaisaa joulua ja kiireettömämpää uutta vuotta.
