(Kirjoitus julkaistu Koluminina Kaupunkilehti Ankkurin Puheenjohtajalta-palstalla 7.2.2024)
Brexitin siirtymäkausi päättyi 2020 lopussa. Samalla loppui ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus EU:n ja Ison-Britannian välillä. Sen myötä syntyi epäsuotuisia vaikutuksia ihmisiin, yrityksiin ja julkishallintoon kummallakin puolella uudelleen pystytettyä rajaa.
Auttaakseen eurooppalaisia sopeutumaan muutokseen EU-maiden johtajat päättivät kesällä 2020 perustaa brexit-mukautusvarauksen, eli viiden miljardin euron rahaston, josta maksetaan tukia vuoteen 2025 asti.
(Kirjoitus julkaistu Koluminina Kaupunkilehti Ankkurin Puheenjohtajalta-palstalla 7.2.2024)
Brexitin siirtymäkausi päättyi 2020 lopussa. Samalla loppui ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus EU:n ja Ison-Britannian välillä. Sen myötä syntyi epäsuotuisia vaikutuksia ihmisiin, yrityksiin ja julkishallintoon kummallakin puolella uudelleen pystytettyä rajaa.
Auttaakseen eurooppalaisia sopeutumaan muutokseen EU-maiden johtajat päättivät kesällä 2020 perustaa brexit-mukautusvarauksen, eli viiden miljardin euron rahaston, josta maksetaan tukia vuoteen 2025 asti.
Valtaosa rahoista valui Iso-Britannian lähinaapureille. Tämä oli ymmärrettävää, koska kyllähän muutoksen isoimmat kielteiset vaikutukset varmasti juuri lähiseuduille osuivat.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja sen vaikutusten myötä Euroopan ja Venäjän välinen rajaliikenne sekä kauppa on käytännössä loppunut. Venäjälle asetut talouden ja kaupan pakotteiden vaikutukset ovat olleet merkittäviä molemmin puolin rajaa. EU:n puolella etenkin Suomessa ja Baltian maissa, joilla kaikilla on yhteistä rajaa Venäjän ja Valko-Venäjän kansa.
Suomessa suurimmat vaikutukset näkyvät rajamaakunnissa Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa. Vaikutukset näkyvät talouden perusluvuissa dramaattisesti jo vuoden 2022 kohdalla. Puhumattakaan ennakkotiedoista vuoden 2023 osalta.
Brexitiä ja käynnissä olevaa sotaa ei tietenkään pidä verrata toisiinsa. Sodan aiheuttamat inhimilliset kärsimykset Ukrainassa ovat moninkertaiset. Eikä ne ole millään rahamäärällä koskaan korvattavissa.
Ilman näiden kahden asian vertailua uskallan nostaa esiin ajatuksen, että EU:n toimesta tulisi luoda brexit-mukautusvarauksen kaltainen mekanismi sodan kerrannaisvaikutuksista kärsivien rajaseutujen elinvoiman tukemiseksi.
Elinvoimainen ja asuttu Itäinen Suomi on keskeinen tekijä Suomen huoltovarmuuden, turvallisuusuuden ja kriisinkestävyyden kannalta. Samalla se on koko Euroopan kannalta turvallisuusteko. Suomen tuleekin ottaa EU-politiikan keskeiseksi tavoitteeksi nostaa nämä tärkeät alueet erityisen tuen piiriin.
