(Kirjoitus julkaistu Kaupunkilehti PK-Ankkurissa 8.10.2025)
Kotkassa puhutaan usein siitä, mistä löydämme tekijöitä. Rakentaminen, hoiva, logistiikka ja sataman ympärille kietoutuva teollisuus tarvitsevat lisää työvoimaa. Samaan aikaan ELY-keskuksen tuore raportti kertoo karua kieltään: Kaakkois-Suomessa ulkomaiden kansalaisten työttömyysaste on 33,6 prosenttia – selvästi korkeampi kuin koko maassa. Ukrainalaisten työttömyys on tosin laskenut, ja yhä useampi hakeutuu koulutukseen. Tämä kertoo, että oikeilla toimenpiteillä muutos on mahdollinen.
(Kirjoitus julkaistu Kaupunkilehti PK-Ankkurissa 8.10.2025)
Kotkassa puhutaan usein siitä, mistä löydämme tekijöitä. Rakentaminen, hoiva, logistiikka ja sataman ympärille kietoutuva teollisuus tarvitsevat lisää työvoimaa. Samaan aikaan ELY-keskuksen tuore raportti kertoo karua kieltään: Kaakkois-Suomessa ulkomaiden kansalaisten työttömyysaste on 33,6 prosenttia – selvästi korkeampi kuin koko maassa. Ukrainalaisten työttömyys on tosin laskenut, ja yhä useampi hakeutuu koulutukseen. Tämä kertoo, että oikeilla toimenpiteillä muutos on mahdollinen.
Tilastoissa on kuitenkin myös valonpilkahdus: Kotka–Haminan seutu erottui lähes ainoana alueena, jossa avoimien työpaikkojen määrä kasvoi elokuussa viime vuoteen verrattuna. Kun muualla Kaakkois-Suomessa ilmoittelu väheni, meillä se kasvoi yli viidenneksellä. Tämä osoittaa, että kysyntää työntekijöille on – mutta tarjonta ei aina löydä perille.
Monella maahan muuttaneella on osaamista, jota emme osaa tunnistaa: tutkinto voi olla eri maasta, kielitaito kehittymässä tai suomalaisen työelämän pelisäännöt vielä vieraita. Samaan aikaan työnantaja saattaa miettiä, onko kielikoulutus liian iso panostus tai miten perehdytys järjestetään. Kun kumpikaan ei liiku, syntyy tyhjiö – ja se näkyy työttömyystilastoissa.
Kaupungilla on tässä oma roolinsa. Kotka ei voi yksin ratkaista globaaleja muuttoliikkeitä, mutta voimme olla alusta, joka tuo yhteen työnantajat, oppilaitokset ja maahanmuuttajat. Käytännön tekoja voisivat olla kieliopintojen vieminen suoraan työpaikoille, osaamisen tunnistamisen nopeuttaminen ja paikallisten yritysten sparraaminen monimuotoisten työyhteisöjen rakentamiseen.
Kyse ei ole vain työllisyydestä, vaan kaupungin elinvoimasta. Jokainen työhön päässyt ihminen maksaa veroja, käyttää palveluja ja kiinnittyy yhteisöönsä. Jokainen täyttämätön työpaikka taas on hukattu mahdollisuus.
Siksi kysymys ei ole, tarvitsemmeko ulkomailta tulleita työntekijöitä, vaan miten nopeasti pystymme luomaan kulttuurin, jossa työ ja tekijä todella kohtaavat. Se on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
