Mitä Suomi voittaa sillä, että jäänmurtajat siirretään Kotkasta?

Sunnuntai 22.11.2026 klo 14.29

Kotkassa jäänmurtajille on jo laituri ja turvajärjestelyt. Kun murtajia päätettiin siirtää Kemiin ja Poriin, minua alkoi kiinnostaa, mitä siirrolla saadaan sellaista, että siitä kannattaa maksaa. Uudet paikat osaan kyllä katsoa kartasta. Hyödyt joutuu näköjään pyytämään ministeriöiltä erikseen.

Siksi jätin tietopyynnön. Pyysin nähtäväksi valmisteluaineiston, kustannuslaskelmat sekä ministerin ja yhtiön välisen asiaa koskevan kirjeenvaihdon. Haluan tietää, mitä vaihtoehtoja ennen päätöstä oli pöydällä, miten yhtiö niitä arvioi ja mikä lopulta ratkaisi asian Kemin ja Porin hyväksi.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvinvointivaltion pitää tarjota myös toivoa

Keskiviikko 11.11.2026 klo 13.45

Onko Suomi muuttumassa hyvinvointivaltiosta hyvinvoivien valtioksi? Kysymys on kärjekäs, mutta THL:n tuore laskelma antaa sille aihetta. Orpon hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutokset heikentävät pienituloisimpien toimeentuloa samalla, kun suurituloisimman kymmenyksen tulot keskimäärin kasvavat.

Pienituloisimman kymmenyksen kotitalouksissa tulot vähenevät laskelman mukaan keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa aikuista kohden. Pienituloisten määrä kasvaa hallituksen päätösten seurauksena laskennallisesti noin 102 000 henkilöllä. Heistä 22 000 on lapsia.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Tarkan euron ministeri, missä ovat jäänmurtajapäätöksen laskelmat?

Perjantai 30.10.2026 klo 12.40

Jos toimivasta kotisatamasta luovutaan, luulisi ensimmäisenä kerrottavan, miksi. Kotkan jäänmurtajien kohdalla tätä vastausta joutuu edelleen etsimään. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen linjauksella Kotka poistuu jäänmurtajien kotisatamien joukosta. Jäänmurtokauden 2026–2027 jälkeen kotisatamat ovat Helsinki, Pori ja Kemi.

Ministeriö perustelee muutosta toimintavarmuudella, huoltovarmuudella ja Perämeren operointialueen läheisyydellä. Ne ovat tärkeitä asioita. Jäänmurtajien hajauttamista voidaan perustella, samoin osan kalustosta sijoittamista lähemmäs Perämerta. Mutta miksi tämä edellyttää Kotkasta luopumista kokonaan? Ilman kunnollista vaihtoehtojen vertailua ratkaisu näyttää poliittiselta päähänpistolta.

Ministeri Ranne on korostanut tarkan euron politiikkaa. Silloin sopii kysyä, mitä tämä päätös maksaa ja mitä sillä saavutetaan. Henkilöstöjärjestelyt, laiturit, turvajärjestelyt, huolto ja alusten käyttö pitää laskea samaan kokonaisuuteen. Jos siirtymämatkat lyhenevät ja polttoainetta säästyy, hyvä. Mutta samalle paperille pitää merkitä myös muutoksesta aiheutuvat kulut. Muuten käy helposti niin, että säästö näkyy ministerin tiedotteessa ja lasku jonkun toisen pöydällä.

Kotkassa on toimiva kotisatama, ja murtajien suojausjärjestelyjä on jo toteutettu. Mitä niiden käytöstä luopuminen tarkoittaa? Mitä uusissa kotisatamissa pitää rakentaa ja järjestää? Onko vertailtu vaihtoehtoa, jossa verkostoa laajennetaan mutta Kotka säilyy mukana? Näihin kysymyksiin pitäisi olla vastaukset ennen päätöksen toteuttamista.

Huoltovarmuutta koskeva perustelu jää vajaaksi, jos siinä kerrotaan vain uudet kotisatamat. Kotisataman sijainti vaikuttaa toimintaan, mutta se ei yksin ratkaise alusten turvallisuutta eikä sitä, missä murtajat ovat tilanteen kiristyessä. Alusten sijoittaminen kriisitilanteessa ja niiden vakituisen kotisataman valinta ovat eri asioita.

Myös sabotaasiin on varauduttava jo rauhan aikana. Silloin pitää arvioida, miten alukset, niiden huolto ja satamatoiminnot suojataan käytännössä. Kotkassa jo tehtyjä järjestelyjä ei voi vain ohittaa ja kutsua lopputulosta paremmaksi huoltovarmuudeksi. Turvallisuuteen liittyy tietoja, joita ei voida julkaista. Sen ymmärrän. Ministerin pitää silti pystyä perustelemaan, miksi Kotkan poistaminen verkostosta parantaa turvallisuutta. Kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse kertoa, mutta jotain muutakin tarvitaan kuin viittaus muuttuneeseen tilanteeseen Itämerellä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana minun tehtäväni on puolustaa Kotkan etua. Tässä asiassa kyse on samalla suomalaisen vientiteollisuuden kuljetuksista ja niiden kustannuksista. Kotkan puolustaminen ei tarkoita Porin tai Kemin vähättelyä. Niillä on omat vahvuutensa ja tarpeensa. Kysyn, miksi toimivaa pitää purkaa samalla, kun muualle rakennetaan uusia järjestelyjä.

Olen pettynyt Kaakkois-Suomen hallituspuolueiden kansanedustajien edunvalvontaan tässä asiassa. Heiltä odotan vastausta siihen, mitä Kotkan aseman puolustamiseksi on tehty ja mitä aiotaan tehdä seuraavaksi. Vaikka linjauksesta vastaa perussuomalainen ministeri, kokoomus kantaa siitä hallituspuolueena oman vastuunsa. Alueen etujen puolustamista tarvitaan erityisesti silloin, kun oman hallituksen ratkaisu osuu tänne kipeästi.

Vaadin, että Kotkan säilyttäminen osana kotisatamaverkostoa arvioidaan ennen muutoksen toteuttamista. Kustannusvertailu ja Kotkasta luopumisen perusteet on tuotava julki. Jos vertailu osoittaa ratkaisun perustelluksi, se pitää pystyä myös kertomaan. Jos kestäviä perusteita ei ole, linjaus on korjattava. Päätöstä ei tarvitse toteuttaa vain siksi, että se on ehditty julkistaa.

Tulen tekemään kaupunginhallituksen puheenjohtajana työtä sen eteen, että Kotka säilyy jäänmurtajien kotisatamana. Tarkan euron ministeriltä odotan nyt sitä laskelmaa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Riita ei rakenna mitään

Torstai 29.10.2026

(Kirjoitus julkaistu alunperin Kaupunkilehti Ankkurin Puheenjohtajalta-palstalla 28.10.2026)

Jos kunta kehittyisi sillä, että joku voittaa väittelyn sosiaalisessa mediassa, Suomessa olisi jo aika monta velatonta kuntaa. Valitettavasti kommenttikentän voittoa ei voi kirjata kaupungin tuloksi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana olen oppinut, että toisen virheen osoittaminen on helpompaa kuin oman ratkaisun esittäminen. Vielä helpompaa on kertoa, millä tavalla kaikki olisi pitänyt tehdä viisi vuotta sitten. Jälkiviisauden konsulttitoimistolla riittäisi täälläkin henkilökuntaa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Valtion säästö pitää laskea myös kunnissa

Keskiviikko 28.10.2026 klo 9.24

Kun valtio vähentää kunnille maksettavaa rahoitusta, valtion budjettiin syntyy säästö. Kunnissa sama päätös tarkoittaa, että koulut, päiväkodit ja muut palvelut on järjestettävä pienemmällä rahoituksella tai rahat on löydettävä muualta.
Siksi jokaisen säästöluvun rinnalla pitää kysyä ja arvioida, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina laajat meno- ja verokartoitukset. Ne tarjoavat vaihtoehtoja seuraavan hallituskauden talouspäätöksiin. Kyse ei ole päätetyistä leikkauksista, eikä kaikkia listattuja toimia voi laskea yhteen.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Muskariin pitää olla varaa

Tiistai 20.10.2026 klo 15.36

Lapsen musiikkiharrastus voi alkaa sylistä. Ensin kuunnellaan, taputetaan ja lauletaan yhdessä. Nuotteja ei vielä tunneta, mutta oppiminen on jo alkanut.

Taiteen perusopetuksen lakiuudistuksessa on nyt varmistettava, että myös pienimpien lasten musiikkikasvatukselle jää selkeä paikka ja rahoitus.

Uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia. Opetuksen pitää olla laadukasta ja nykyistä useamman saavutettavissa. Tavoite ja toteutus eivät kuitenkaan kohtaa, jos harrastuksen aloittaminen samalla kallistuu.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Kallis tankkaus syö myös Suomen kasvua

Maanantai 28.9.2026 klo 10.02

Kun työmatka on ajettava, se on ajettava. Silloin säästö haetaan jostakin muualta. Vaateostoksesta, ravintolakäynnistä, lapsen harrastuksesta tai kodin pienestä remontista.

Siksi bensan hinnasta puhuttaessa pitäisi katsoa myös bensapumpun ulkopuolelle. Kallistuva tankkaus tuntuu välittömästi perheen taloudessa, mutta vähitellen myös paikallisen yrittäjän kassassa. Suomen kasvua on vaikea vahvistaa, jos ihmisten rahat kuluvat yhä tarkemmin välttämättömiin menoihin.

Tilastokeskuksen mukaan diesel oli elokuussa lähes 40 prosenttia ja 95-bensiini lähes 24 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin. Nämä ovat isoja muutoksia tavalliseen arkeen.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Investointeja pitää osata myös vastaanottaa

Tiistai 22.9.2026 klo 21.38

Googlen suuri investointisuunnitelma on Suomelle hyvä uutinen. Haminan investoinnit voivat tuoda myös Kotkaan ja muualle Kymenlaaksoon rakennustöitä, tilauksia yrityksille ja kysyntää uusille osaajille.

Samalla moni suomalainen kysyy aivan aiheellisesti, mitä valtava sähkönkulutuksen kasvu tarkoittaa omalle sähkölaskulle. Teollisuudessa mietitään, riittääkö verkossa tilaa oman tehtaan uudistamiseen tai laajentamiseen.

Näihin kysymyksiin valtiovallalla pitäisi olla kunnolliset vastaukset. Ihmisten huoli ei poistu sillä, että investoinnin suuruutta toistetaan riittävän monta kertaa.

Lue lisää »

1 kommentti .

Kotkan korkeakoulutuksen seuraava askel

Lauantai 12.9.2026 klo 22.08

LUT-yliopisto on päättänyt lopettaa Xamkin kanssa selvitettyjen yhteistyövaihtoehtojen valmistelun. Ratkaisu ei selvityksen perusteella ole kovin yllättävä. Uusien yliopistokampusten rahoitus jäi avoimeksi, ja niiden kasvumahdollisuudet vaativat vielä lisäselvityksiä.

LUT on arvioinut asiaa omien kasvutavoitteidensa ja taloudellisten mahdollisuuksiensa kannalta. Päätöstä on kunnioitettava. Meidän tehtävämme Kotkassa on huolehtia siitä, että koulutus ja osaaminen vahvistuvat täällä myös tulevaisuudessa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

PISA menestys ei ratkea pelkällä rahalla, eikä ilman sitä

Keskiviikko 9.9.2026 klo 8.18

Kun PISA-tulokset heikkenevät, suomalainen keskustelu löytää nopeasti tutut syylliset: liian vähäiset resurssit, digilaitteet, opetussuunnitelman, vanhemmat tai nuoret itse. Nyt myös maahanmuuton.

Koulun ongelmiin tuskin löytyy yhtä selitystä. Edellä mainitut varmasti osatekijöitä. Siksi ratkaisutkin vaativat enemmän kuin yhden asian korjaamista.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Kasvua lähes 3,4 miljardilla, mutta mitä rahalla saadaan?

Sunnuntai 6.9.2026 klo 14.38

Suomi tarvitsee lisää investointeja, työpaikkoja ja talouskasvua. Siitä tuskin on suurta poliittista erimielisyyttä. Paljon vaikeampi kysymys on, millä keinoilla kasvua saadaan aikaan.

Hallitus alentaa yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Päätöstä perustellaan yritysten toimintaedellytyksillä, investoinneilla ja talouskasvulla.

Valtiovarainministeriön vuoden 2027 budjettiarvion mukaan veronalennus vähentää verotuloja noin 842 miljoonaa euroa vuodessa. Neljässä vuodessa puhutaan lähes 3,4 miljardista eurosta. Kun kasvun vauhdittamiseen käytetään tämän kokoluokan summa, on perusteltua kysyä, mitä rahalla saadaan.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Sähköverkon jonosäännöillä ei saa lukita Suomen teollista karttaa

Keskiviikko 2.9.2026

Verkkoliittymän jonosääntö kuulostaa tekniseltä yksityiskohdalta. Todellisuudessa sillä voidaan vaikuttaa siihen, minne Suomen seuraavat miljardiluokan investoinnit ja työpaikat syntyvät.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee sähkömarkkinalain muutosta, joka antaisi verkkoyhtiöille nykyistä selvemmän mahdollisuuden asettaa liittymispyyntöjä tärkeysjärjestykseen silloin, kun kapasiteetti ei riitä kaikille. Tarve on todellinen. Fingridin mukaan datakeskushankkeilla oli elokuun puolivälissä liittymissopimuksia lähes viiden gigawatin edestä. Kaikki varauksen tehneet hankkeet eivät kuitenkaan välttämättä toteudu täydessä laajuudessaan.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Paperilla syntyvä säästö voi tulla arjessa kalliiksi

Maanantai 31.8.2026 klo 21.20

Kesän aikana sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta käyty keskustelu keskittyi pitkälti siihen, millä perusteilla avustuksia jatkossa myönnetään.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin alkuperäiset linjaukset olisivat rajanneet rahoituksen ulkopuolelle muun muassa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai neuvontaan keskittyviä toimintoja. Linjaukset herättivät arvostelua myös hallituksen sisältä. Lopulta avustusasetusta valmisteltiin uudelleen ja hallitus päätti painottaa kohtaavaa työtä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Puolustuksen miljardeista on puhuttava myös euroina ja työpaikkoina

Keskiviikko 26.8.2026 klo 16.10

Kotkassa ja koko Kaakkois-Suomessa turvallisuuspolitiikka ei ole vain keskustelua puolustusbudjetin prosenteista. Itärajan läheisyys, Suomen suurin yleissatama, kansainväliset kuljetusketjut ja huoltovarmuus tekevät turvallisuudesta osan alueemme arkea.

Suomen puolustusmenojen arvioidaan kasvavan 7,8 miljardista eurosta vuonna 2027 noin 11,4 miljardiin vuonna 2031. Puolustuksen vahvistamisesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Vaikeampi kysymys kuuluu: mistä nämä miljardit otetaan?

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puolustuksen miljardeista on puhuttava myös euroina ja työpaikkoina

Kunnan pitää tavoitella kasvua, mutta se ei saa jäädä kasvun armoille

Torstai 13.8.2026 klo 12.29

Lähes jokainen kunta tavoittelee strategiassaan investointeja, työpaikkoja ja vahvempaa veropohjaa. Harvempi kertoo yhtä selvästi, mitä tehdään, jos odotettu kasvu ei toteudukaan.

Talouskasvu, investoinnit ja uudet työpaikat ovat kunnille välttämättömiä. Ne vahvistavat veropohjaa, synnyttävät kysyntää paikallisille yrityksille ja auttavat rahoittamaan palveluja. Kunnan taloutta ei kuitenkaan voi rakentaa vain suotuisan kehityksen varaan. Kasvu voi jäädä pitkäksi aikaa hitaaksi, investoinnit viivästyä ja korkotaso tai muut kustannukset nousta nopeasti.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Kun kokeilu ei toimi, sitä ei pidä laajentaa

Perjantai 7.8.2026

Hallituksen 65 vuotta täyttäneille suunnatun Kela-korvauskokeilun tavoite oli ymmärrettävä: nopeuttaa lääkäriin pääsyä ja keventää hyvinvointialueiden kuormitusta. Hyvä tavoite ei kuitenkaan riitä. Kokeilua on arvioitava avoimesti sen mitattavien vaikutusten perusteella.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto Kela-korvauskokeilusta on karua luettavaa. Kokeilua valmisteltaessa arvioitiin, että yksityisillä yleislääkäreillä tehtäisiin noin miljoona korvattavaa käyntiä vuodessa. Kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana käyntejä kertyi vain noin 123 000. Vielä olennaisempaa on se, ettei kokeilu ainakaan toistaiseksi ole havaittavasti vähentänyt julkisen perusterveydenhuollon kontakteja kokonaisuudessaan.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Ceutassa petti raja? Suomessa sisäministerin harkinta

Torstai 6.8.2026 klo 10.20

Ceutan tapahtumia ei pidä vähätellä. Espanjan myöhemmin ilmoittamien lukujen mukaan noin 72 000 ihmistä ylitti rajan lyhyessä ajassa. Kymmeniä ihmisiä kuoli. Rajavalvonta petti vakavasti.

Espanja kuitenkin palautti tilanteen nopeasti hallintaan. Tiistaihin mennessä noin 70 000 tulijaa oli palannut Marokkoon. EU-maat arvioivat Espanjan toimineen tilanteen alettua nopeasti ja tehokkaasti.

Suomen hallituksen toiminnasta ei voi sanoa samaa.

Perjantaina Suomi puhui kolmella eri äänellä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Suomen talous kasvaa, seuraavaksi työn on seurattava perässä

Torstai 30.7.2026 klo 9.44

Suomen taloudesta saatiin tänä aamuna aidosti hyvä uutinen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Kun talous kasvoi 0,9 prosenttia myös alkuvuonna, kyse ei ole enää vain yhdestä valoisasta tilastopisteestä. Suomessa on perusteltua puhua kasvukäänteestä.

Minusta hyvää uutista ei pidä yrittää selittää huonoksi vain siksi, että hallitus on eri poliittista väriä. Pitkän pysähtyneisyyden jälkeen kasvu on koko Suomen etu. Yritysten tilauskirjoissa, investointipäätöksissä ja kotitalouksien luottamuksessa myönteisellä suunnanmuutoksella voi olla suuri merkitys.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Automaation pitää vähentää työtä, ei vain siirtää sitä

Keskiviikko 29.7.2026 klo 9.30

Sosiaaliohjaajana olen oppinut, ettei ihminen aina osaa kertoa tilanteestaan, sillä tavalla kuin palvelujärjestelmä odottaa. Hätä voi tulla esiin epäselvästi, olennaiset asiat voivat jäädä kertomatta ja yhden ongelman taustalta voi löytyä monta muuta.

Siksi suhtaudun harkiten suunnitelmaan, jossa automaatio voisi arvioida ihmisen hoidon tarvetta ja sen kiireellisyyttä.

En siksi, että vastustaisin teknologiaa. Päinvastoin. Minusta hoitajan työaikaa ei pidä käyttää rutiineihin, jotka voidaan hoitaa turvallisesti toisella tavalla. Jos digitaalinen palvelu nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vapauttaa ammattilaisten aikaa potilaille, sitä kannattaa hyödyntää.

Mutta hyödyt pitää osoittaa. Pelkkä lupaus sujuvammasta palvelusta tai säästyvästä työajasta ei riitä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Työ puoluehallituksessa jatkuu

Tiistai 26.5.2026

SDP puoluekokous Tampereella valitsi minut maanantaina puoluehallituksen jäseneksi kaudelle 2026–2028. Olen aidosti kiitollinen tästä luottamuksesta.

Puoluehallitus ei ole vain puolueorganisaation toimielin. Se on paikka, jossa rakennetaan SDP poliittista suuntaa tuleville vuosille. Siellä valmistellaan puolueen tavoitteita eduskuntavaaleihin, linjataan keskeisiä poliittisia painopisteitä ja käytännössä myös rakennetaan pohjaa sille, millaisia tavoitteita SDP mahdollisissa tulevissa hallitusneuvotteluissa aikanaan puolustaa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »