Sote-sopu löytyi

Viikonlopun aikana sorvattu ja eilen tiedotettu ”sote-sopu” on ehdottoman positiivinen uutinen. Vaikka ratkaisun yksityiskohdat ja sen vaikutukset palvelujen käyttäjien arkeen ovatkin vielä arvoitus. Lopullinen arvio sovusta siirtyy aikaan, jolloin yksityiskohdista on päästy sopuun ja niiden vaikutuksia pystyy arvioimaan. Mielenkiinnolla odotan myös ratkaisun vaikutuksia lähidemokratian kannalta. Toivottavasti päätöksenteko ei karkaa liian kauaksi palvelujen käyttäjistä ja kavenna edustuksellista demokratiaa.

Viikonlopun aikana sorvattu ja eilen tiedotettu ”sote-sopu” on ehdottoman positiivinen uutinen. Vaikka ratkaisun yksityiskohdat ja sen vaikutukset palvelujen käyttäjien arkeen ovatkin vielä arvoitus. Lopullinen arvio sovusta siirtyy aikaan, jolloin yksityiskohdista on päästy sopuun ja niiden vaikutuksia pystyy arvioimaan. Mielenkiinnolla odotan myös ratkaisun vaikutuksia lähidemokratian kannalta. Toivottavasti päätöksenteko ei karkaa liian kauaksi palvelujen käyttäjistä ja kavenna edustuksellista demokratiaa.

Hattua pitää nostaa sekä hallitukselle että oppositiolle. On todellista vastuunkantoa sopia näin merkittävästä asiasta yhdessä. Nimittäin uudistus olisi ollut liian iso asia vietäväksi läpi yhdessä vaalikaudessa ja pelkästään hallituspuolueiden voimin. Ilman nykyisen opposition mukana oloa riskinä olisi ollut uudistuksen aloittaminen alusta seuraavalla kaudella. Riski uhkakuvalle oli ennen eilistä tiedotustilaisuutta todellinen.

Keskustan mukaan saaminen ei varmasti ole ollut ”ilmaista”. Uskoakseni hintana on ollut kuntauudistuksen vähin äänin hautaaminen. Tämä tietysti on etenkin Kokoomukselle melkoinen arvovaltatappio. Uskoakseni saavutettu ratkaisu vie perusteet kuntaliitoksille haja-asutusalueilla. Tämä on mannaa Keskustalle ja sen kannattajille. Terveydenhuoltohan on ollut se, mistä pienet kunnat eivät pystyneet vastaamaan ja millä kuntauudistusta on juuri pyritty perustelemaan.

Perussuomalaiset ja Soini lienee olleet Keskustan mukaan tulemisen jälkeen vähän ota tai jätä tilanteessa. Nyt tehdyn ratkaisun ulkopuolelle jääminen ei olisi antanut kovin hyvää kuvaa Perussuomalaisista. Soinilla on ollut jo muutenkin vähän kiire näyttää yhteistyökykyään vuoden päästä alkavia hallitusneuvotteluja ajatellen. Taas kerran päätöksenteon ulkopuolelle jääminen olisi ollut Soinille riski tulevia eduskuntavaaleja ajatellen. Kyyti olisi ollut kylmää vaalikeskusteluissa soten osalta. Varsinkin kun Soinin ja Perussuomalaisten omat ratkaisumallit ovat jääneet varsin hentoisiksi. Melooni ja lippalakki retoriikka ei olisi riittänyt ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen liittyviä ongelmia.

Tämän kaltaisiin monen puolueen yhdessä tekemiin ratkaisuihin liittyy aina se, että joka sakilla löytyy hävittyjä ja voitettuja tavoitteita. Jokainen nostaa tietenkin esiin omat voittonsa. Palvelujen käyttäjien kannalta ratkaisevaa on mallin myöhemmin sovittavat yksityiskohdat. Toivottavasti puolueet unohtavat niitä sopiessaan omat voittonsa ja voittajina maalilinjan ylittävät tavalliset suomalaiset joiden palveluista on nyt kyse.