Kotkassa ja koko Kaakkois-Suomessa turvallisuuspolitiikka ei ole vain keskustelua puolustusbudjetin prosenteista. Itärajan läheisyys, Suomen suurin yleissatama, kansainväliset kuljetusketjut ja huoltovarmuus tekevät turvallisuudesta osan alueemme arkea.
Suomen puolustusmenojen arvioidaan kasvavan 7,8 miljardista eurosta vuonna 2027 noin 11,4 miljardiin vuonna 2031. Puolustuksen vahvistamisesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Vaikeampi kysymys kuuluu: mistä nämä miljardit otetaan?
Kotkassa ja koko Kaakkois-Suomessa turvallisuuspolitiikka ei ole vain keskustelua puolustusbudjetin prosenteista. Itärajan läheisyys, Suomen suurin yleissatama, kansainväliset kuljetusketjut ja huoltovarmuus tekevät turvallisuudesta osan alueemme arkea.
Suomen puolustusmenojen arvioidaan kasvavan 7,8 miljardista eurosta vuonna 2027 noin 11,4 miljardiin vuonna 2031. Puolustuksen vahvistamisesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Vaikeampi kysymys kuuluu: mistä nämä miljardit otetaan?
Vaihtoehtoja on lopulta kolme. Menot voidaan maksaa velalla, rahoittaa leikkaamalla muualta tai kerätä veroina. Todellisuudessa tarvitaan luultavasti näiden yhdistelmä. Rehellistä politiikkaa on kertoa rahoituksesta ennen vaaleja eikä jättää laskua seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.
SDP esittää viisivuotista puolustusveroratkaisua, jolla kerättäisiin noin miljardi euroa vuodessa puolustushankintoihin. Yli 90 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotusta kiristettäisiin, pääomatuloveroa korotettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä ja kaikkia arvonlisäverokantoja puolella prosenttiyksiköllä.
Pidän esityksen perusajatusta oikeana. Puolustusta ei pidä rahoittaa yksin velalla eikä leikkaamalla terveydenhoidosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Yhteiskunta, jonka peruspalvelut eivät toimi ja jossa luottamus oikeudenmukaisuuteen murenee, ei ole kriisinkestävä.
On perusteltua, että suurituloiset ja pääomatulojen saajat kantavat suuremman vastuun. Turvallisuus kuuluu kaikille, mutta maksukyky ei jakaudu tasan. Puolustuksen vahvistamisen laskua ei voi lähettää vain pienituloisille palveluleikkauksina eikä tuleville sukupolville kasvavana velkana.
Arvonlisäveron vaikutuksia ei pidä vähätellä
Esityksen arvonlisäveroa koskeva osa vaatii mielestäni tarkkaa arviointia.
Puolen prosenttiyksikön korotus voi näyttää yhden ostoksen kohdalla pieneltä. Kotitalous ei kuitenkaan osta vuoden aikana vain yhtä maitopurkkia tai leipää. Kulutusverot kertyvät kaikista hankinnoista ja rasittavat suhteellisesti eniten pienituloisia.
Kotimainen kysyntä on ollut heikkoa. Siksi arvonlisäveron korotuksen vaikutukset ostovoimaan, palvelualojen kysyntään ja työllisyyteen pitää arvioida huolellisesti. Myös määräaikaisuuden pitää tarkoittaa oikeasti määräaikaisuutta.
Ajatus huolellisesta arvioinnista ei tee esityksen perusajatusta vääräksi. Se tarkoittaa, että jokainen osa pitää pystyä perustelemaan julkisentalouden kokonaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja talouskasvun näkökulmasta. Oman esityksen ongelmakohtien tunnistaminen ei heikennä sen uskottavuutta. Uskottavuutta lisää se, että ratkaisuja voidaan vaikutusarvioiden perusteella myös parantaa.
Puolustusmiljardien pitää hyödyttää Suomea
Rahoituksen lisäksi on ratkaistava, mihin puolustuksen miljardit käytetään ja kuinka suuri osa niiden taloudellisesta hyödystä jää Suomeen.
Kaikkea puolustusmateriaalia ei voida valmistaa kotimaassa. Hankinnoissa voidaan silti vahvistaa huoltovarmuutta, kotimaista tuotantoa, kunnossapitoa, tutkimusta ja osaamista. Miljardien lisäpanostusten pitää turvallisuuden ohella vahvistaa Suomen teollista perustaa ja synnyttää työtä.
Kaakkois-Suomessa tähän on todellinen mahdollisuus. HaminaKotka Satama, alueen logistiikkaosaaminen, teollisuus, Xamkin ja LUT:in tutkimus- ja kehitystyö sekä turvallisuus- ja kaksikäyttöteknologia muodostavat pohjan, jonka varaan voidaan rakentaa uutta.
Puolustushankinnoista ei pidä jakaa aluepoliittisia lohdutuspalkintoja. Alueemme yritysten ja korkeakoulujen pitää kuitenkin päästä mukaan avoimeen kilpailuun ja kehitystyöhön. Samalla on muistettava, että satamat, tie- ja ratayhteydet, tietoliikenne, energia ja terveydenhuolto ovat nekin osa kokonaisturvallisuutta.
SDP on nyt kertonut oman vaihtoehtonsa. Seuraavaksi muiden puolueiden pitää kertoa, kuinka paljon puolustuksen lisälaskusta ne maksaisivat veroilla, kuinka paljon velalla ja mistä ne ovat valmiita leikkaamaan.
Turvallisuus maksaa. Olennaista on päättää avoimesti, miten lasku jaetaan ja kuinka puolustukseen käytettävät miljardit vahvistavat samalla Suomen huoltovarmuutta, osaamista ja työtä.
